Näytetään tekstit, joissa on tunniste kivitalo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kivitalo. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

TALOESITTELYSSÄ

Olin viime viikolla osallisena suunnittelemani kohteen taloesittelyssä ja esittelen kohdetta teillekin, koska niin monet sisustusratkaisut ja värimaailma voisivat olla suoraan meidän tulevasta kodista. Välillä lievästi huvitti kun meillä on kohteen sisustussuunnittelijan kanssa niin samanlainen maku!

Kyseisen talon pohjia käytin esimerkkinä aiemmassa kirjoituksessani arkkitehtisuunnitelmista ja nyt on mahdollisuus nähdä miltä nuo pohjat näyttävät todellisuudessa. Talo on ulkopuolelta vielä rappausta vaille ja muutenkin vähän kesken, joten otin valokuvia vain sisätiloista. Esitellään ulkopuolta vaikka sitten myöhemmin kun sielläkin alkaa olla valmiimpaa.

Tässä kohteessa näkee mielestäni hyvin minkälainen kokonaisuus syntyy kun arkkitehti- ja sisustussuunnittelu tukevat toisiaan. Sisustuksesta on vastannut perheen äiti Elina Rajamäki, joka suunnittelee työkseen sisustuksia suunnittelutoimistossaan Sisustustehdas Oy:ssä. Heidän oman kotinsa suunnittelu on mielestäni todella onnistunut kokonaisuus ja kaikin puolin täysi napakymppi!

Sisustuksen väri- ja materiaalipaletti sisältää valkoisen lisäksi mustaa, utuisen harmaata, marmoria, betonia ja vaaleaa puuta. Kun samaa väriskaalaa käyttää läpi koko talon tulee sisustuksesta hallittu kokonaisuus. Se kestää hyvin myös satunnaisia tehostevärejä kun perusvärit pysyvät samoina tilasta toiseen.  Usein onnistuneen sisustuksen takaa löytyy selkeä johtoajatus, jota on maltettu noudattaa vaikka kaupat on pullollaan kaikkea ihanaa. Vaatii siis sisustajalta erityisesti malttia pysyä valitsemassaan tyylissä. Elinalla on mielestäni ollut vahva visio ja se on toteutunut hienosti.

Eteisestä muodostuu ensimmäinen käsitys talosta ja siksi siihen todellakin kannattaa panostaa. Tässä talossa eteinen on tilava ja valoisa ja näyttävyyttä lisäävät upeat portaat, suuret ikkunapinnat sekä tilan avautuminen muihin huoneisiin.
Eteinen on kerroksen ainoa kerrosalaan laskettu alue, muut tilat ovat kellarialaa. Kun kellarikerroksessa on yksikin valoisa ja isoilla ikkunoilla varustettu tila, pehmentää se kaikkien muidenkin tilojen kellarinomaisuutta.
Ensimmäisen kuvan taustalla näkyy käytävä, jonka varrelta löytyvät liukuovien takaa talon aputilat, arkisisäänkäynti, vierashuone, työskentelynurkkaus, kuntosali sekä toinen käynti saunaosastolle.




Eteisen tuntumassa on pieni työskentelysoppi, joka herätti paljon ihastusta vierailijoissa. Neliöitä ei välttämättä tarvita aina paljon, jotta tila täyttää tarkoituksensa. Huoneen ainoa ikkuna on sisäikkuna eteiseen ja ratkaisu toimii todella hyvin.



Olohuone, ruokailutila ja keittiö muodostavat yhden ison kokonaisuuden, jolloin kaikkien osien sisustuksessa täytyy sointua hyvin keskenään. Ruokailutilan kohdalta on käynti liukuoven kautta osittain katetulle terassialueelle. Ruokailutilan HAY:n About a chair-tuolit löytyvät minunkin ostoslistalta :). Olen myös pitkään ihaillut Woodnotesin melkeinpä jo klassisia K-tuoleja, mutta kissatalouteen nuo ei valitettavasti materiaalinsa puolesta sovellu.
















 Terassi jatkaa kesäisin oleskelutiloja talon ulkopuolelle. Kun terassia on sekä katettua että kattamatonta, parantaa se sen käytettävyyttä Suomen olosuhteissa.


Musta keittiö, kerrassaan upea! Tasot ovat kvartsikomposiittia marmorikuvioin.
Keittiön nurkasta pääsee kätevästi lasiterassille.





Vanhempien makuuhuone jonka takaa löytyy oma vaatehuone ja kylpyhuone aikuisille.




Lasten huoneisiin on tuotu hienostuneesti väriä perusväripaletin lisäksi. Toinen huone toimii makuuhuoneena ja toinen leikkihuoneena.




Vessoissa toistuu materiaalina ylellinen marmorilaatta. Peilin takana oleva valo toimii liiketunnistimella, jolloin yöllä ei tarvitse napsauttaa valoja erikseen päälle. Tasot on teetetty mittojen mukaan, joka antaa viimeistellyn loppusilauksen.





Kellaritiloissa sijaitsee tv-huone, jossa on miellyttävän harmoninen tunnelma. Tilasta on käynti alaterassille sekä saunaosastolle, jolloin huone toimii myös saunan jälkeisenä oleskelutilana ja vilvoittelemaan on helppo kulku.
Suurimmassa osassa kellarikerrosta on betonilattia, joka oli erityisen onnistunut tässä kohteessa. Tv-tilaa ja eteisaulaa erottaa hieno ruutulasiovi, jonka tyyppisiä olen meidänkin taloon suunnitellut.



Saunan vaalea tunnelma kutsuu rauhoittumaan.
Seinät, katto ja lauteet ovat valkolakattua haapaa, seinissä kiinnostava uutuus kulmikas sormipaneeli.


Kellaritiloissa sijaitsee myös vierashuone omassa rauhassaan.


Kohdetta oli todella mukava esitellä hyväntuulisen Lammi Kivitalojen tiimin kanssa.


Ja tässä sisustuksen suunnitellut Elina. Ei tarvitse omata kovin kummoisia ennustajanlahjoja, että uskaltaa povata hänelle melkoisen menestyksekästä uraa sisustamisen maailmassa!











sunnuntai 20. toukokuuta 2018

OPPITUNTI 5 ARKKITEHTI VAI TALOPAKETTI?


Tontin hankkimisen jälkeen seuraavaksi vuorossa on talon suunnittelu. Oikeastaan minkään kanssa ei pääse hankkeessa eteenpäin ennen kuin on jonkinlaiset piirustukset talosta olemassa. Etenemistapoja on kaksi: Palkataan joku suunnittelemaan talo tai valitaan valmiiksi suunniteltu talopaketti. Se kumpi tapa on järkevin riippuu osittain talon runkomateriaalista ja osittain omista toiveista. Halutaanko juuri itselle yksilöllisesti suunniteltu talo vai valitaanko talopaketeista sopivin malli. Runkomateriaaleilla on se eroavaisuus, että puutalopuolella talotoimittajilla on valmiita talomalleja, jotka saa tilattua valmiina pakettina kun taas kivitalopuolella palkataan yleensä arkkitehti piirtämään talo. Monilla kivitalotoimittajilla on kyllä omat mallistonsa, mutta heillä ei ole talon "sisällä" piirtäjiä, joten piirustusten tekoa varten palkataan oma suunnittelija. Talomallit toimivat siis kivitalopuolella enemmänkin ideapohjina.

Puutaloista suurin osa tehdään nykyään ns. talopaketteina. Talomallistoista löytyy paljon erilaisia ja erityyppisille tonteille suunniteltuja ratkaisuja. Talomallit ovat yleensä hyvin suunniteltuja ja mietittyjä kokonaisuuksia. Talotoimittajat tekevät malleihin myös muutoksia asiakkaan toiveiden mukaan. Toimittajasta on kiinni kuinka isoja muutoksia on mahdollista tehdä, että se vielä pystytään toteuttamaan heidän tuotannollaan. Jos joku malli tuntuu itselle sopivalta pienillä viilauksilla niin silloin arkkitehdin palkkaaminen voi olla turhaa. Toimittajat kyllä tarjoavat isompienkin muutosten suunnittelun "kaupan päälle" jolloin saadaan helposti vaikutelma, että arkkitehdin suunnittelun saa ilmaiseksi. Tässä on kuitenkin muutamia huomionarvoisia seikkoja. Suunnittelua ei todellisuudessa saa ilmaiseksi vaan se on sisällytetty paketin hintaan. Esimerkiksi niissä tapauksissa kun tilaajan oma suunnittelija on piirtänyt lupakuvat, paketin hinnasta on hyvitetty suunnittelun osuus. Yksi ongelmakohta on se, että talotehtaan piirtäjät eivät koskaan käy tontilla tutustumassa siihen, jolloin suunnittelussa ei huomioida juuri kyseisen tontin ominaisuuksia mikä on mielestäni tärkeä osa suunnittelun kannalta. Toinen ongelma liittyy talotoimittajien käyttämien suunnittelijoiden ammattitaitoon. Talotoimittajien piirtäjät ovat hyvin harvoin arkkitehtejä tai rakennusarkkitehtejä vaan koulutus on monesti jotain muuta. Rakennuslupavaiheessa kun talotehtaan pitää nimetä kohteen arkkitehtisuunnittelija, useissa tapauksissa piirustuksiin laittaa nimensä joku muu kuin se henkilö, joka piirustukset on tehnyt. Näin yksinkertaisesti siitä syystä, että talon piirtäneen henkilön pätevyys ei riitä määräysten mukaisesti kohteen arkkitehtisuunnittelijaksi. Lisäksi toimintatapa talotehtaan piirtäjän kanssa on hyvin erilainen kuin erillisen suunnittelijan kanssa. Itse palkatun arkkitehdin kanssa asiakkaan toiveet käydään läpi ja arkkitehti piirtää niiden pohjalta ehdotuksen. Talotoimittajan piirtäjä taas piirtää asiakkaan toiveet puhtaaksi eli käytännössä suunnittelijana toimiikin osittain rakennuttaja itse. Piirtäjä ei useinkaan ota kantaa tai ei ole pätevä arvioimaan, tuleeko asiakkaan toiveista järkevä kokonaisuus. Poikkeuksiakin toki löytyy, jotkut talotoimittajat satsaavat suunnittelun laatuun enemmän ja suunnittelijat ovat oikeasti päteviä. Ongelmana vaan on se, että asiakkaalla ei yleensä ole tietoa juuri oman talon suunnittelijan pätevyydestä kuin vasta rakennuslupaa jätettäessä ellei asiaa tule selvittäneeksi ajoissa.
Pääsuunnittelijan roolissa vastaani tulee valitettavan usein huonosti suunniteltuja talomalleista muokattuja kohteita ja räikeimmissä tapauksissa talotoimittajan suunnittelijoista ei löydy yhtäkään pätevää suunnittelijaa rakennuslupaa varten vaan arkkitehtisuunnittelijaksi on jouduttu nimeämään esimerkiksi pääsuunnittelija, joka ei siis ole ollut ollenkaan mukana talon suunnittelussa. Pääsuunnittelija voi toki nostaa esiin suunnitelmien mahdolliset heikkoudet, mutta pääsuunnittelijan rooliin ei kuulu suunnitella taloa uudestaan. Itse kerron aina pääsuunnittelijana oman mielipiteeni suunnitelmista, koska mielestäni huonosti suunniteltuja taloja ei pidä rakentaa. Talon rakentaminen on suuri rahallinen satsaus ja huonosti suunniteltuun taloon sitä ei kannata tehdä.

Talopakettikohteessa arkkitehtia voi halutessaan käyttää myös vain tonttiluonnosten tekemiseen ja arvioimaan eri talomallien sopivuutta tontille. Monesti rakennusten ja toimintojen sijoitukselle tontille on useita vaihtoehtoja ja arkkitehti voi piirtää erilaisia versioita, joista on sitten helppo valita eniten miellyttävä ratkaisu.

Mikäli tontti on haasteellinen tai talomalleista ei yksinkertaisesti löydy pienillä viilauksilla sopivaa ratkaisua, mielestäni talopakettiakin käytettäessä ainoa oikea vaihtoehto on palkata erikseen arkkitehti. Omilla luonnospiirustuksilla voi sitten kilpailuttaa eri talotoimittajat. Tällaisessa tapauksessa arkkitehti piirtää yleensä ainoastaan luonnospiirustukset ja talotehtaan piirtäjät jatkavat sitten siitä eteenpäin. Arkkitehdin tekemät luonnokset maksavat n.2000-3000€ joten aika pienellä satsauksella saa juuri omiin tarpeisiin kunnolla suunnitellun kokonaisuuden ja suunnittelijankin pääsee valitsemaan itse. Tällaisella toimintatavalla saa myös rahallista etua kilpailutusvaiheessa kun samoilla piirustuksilla voidaan kilpailuttaa useampia toimittajia ja tarjoukset saadaan samalle viivalle ja talotoimittajien tarjoukset kilpailemaan toisiaan vastaan. Tällainen toimintapa sopii myös hankkeisiin, joissa ei luonnosvaiheessa vielä tiedetä tehdäänkö talo puusta vai harkosta. Monesti päätös on sidoksissa rakennuskustannuksiin ja omilla luonnospiirustuksilla on helppo kilpailuttaa molempien toimittajia.
 
Puutalo voidaan toteuttaa myös pitkästä tavarasta paikan päällä tehtynä. Nykyään näitä vaan näkee harmillisen vähän. Paikan päällä tehdyissä puutaloissa pystytään toteuttamaan yksilöllisempiä ratkaisuja sekä suurten linjojen että yksityiskohtien osalta. Nämä kohteet vaativat aina arkkitehdin palkkaamisen ja arkkitehti tekee luonnospiirustusten lisäksi rakennuslupa- ja työpiirustukset.

Kivitalopuolella yleinen käytäntö on palkata arkkitehti tekemään yksilölliset suunnitelmat. Arkkitehdin voi etsiä itse esimerkiksi kyselemällä jo rakentaneilta suosituksia, katselemalla netistä eri toimistojen sivustoja tai talotoimittajilta voi pyytää sopivien arkkitehtien kontakteja. Kivitalotoimittajien yhteistyökumppanien verkostoista löytyy kokeneita ja kyseisen rakennusmateriaalin hyvin tuntevia suunnittelijoita.
Arkkitehdin kanssa kannattaa aina tavata henkilökohtaisesti ennen valintaa, jolloin pystyy arvioimaan löytyykö yhteinen sävel suunnittelijan kanssa. Kannattaa myös perehtyä arkkitehdin aiemmin suunnittelemiin kohteisiin nähdäkseen onko tyyli omaa makua miellyttävä. Talot toki suunnitellaan aina tapauskohtaisesti ja asiakkaan toiveiden mukaan, mutta kyllä arkkitehdin kädenjälki niissä aina jollain tavalla näkyy.

 

perjantai 20. huhtikuuta 2018

RUNKOMATERIAALI VALITTU


Meille oli alusta asti selvää, että talostamme tulee kivitalo. Olimme todella tyytyväisiä edellisen talomme runkomateriaaliin ja julkisivun huoltovapaus sekä kivitalon visuaalinen ilme oli se mitä tältäkin taloltamme halusimme. Harkon valintaa puolsi myös se, että talomme alin kerros on osittain maan alla ja siten vähintään se on tehtävä harkolla tai betonilla, joten on luonteva ratkaisu jatkaa samalla materiaalilla kattoon asti. Kivitalon jälleenmyyntiarvo on myös seikka jolla oli meille painoarvoa.

Myöskään harkkotyyppiä ei tarvinnut juurikaan pohdiskella, betonivaluharkolla vain yksinkertaisesti tulee mielestämme paras runko. Sen vahvempaa ja lujempaa harkkoa ei ole  ja esimerkiksi maanpaineseinät onnistuvat ilman vahvistuksia. Kaikki kiinnitykset saa tehtyä seiniin helposti ja jämäkästi. Seinät ovat samaa materiaalia anturasta kattoon jolloin ei törmätä eri materiaalien erilaisen elämisen aiheuttamiin ongelmiin. Mielestämme myös rakentamisen työjärjestys on looginen kun sähkö- ja putkivedot asennetaan harkkojen latomisen yhteydessä seinän sisään ja seinän valun jälkeen seinää ei tarvitse enää roilota eikä paikkailla. Jos jotain haasteita valuharkossa on niin sen kanssa sähkö- ja lvi-suunnitelmien on oltava viimeisen päälle mietittyjä ja työ on myös tehtävä huolellisesti niiden mukaisesti, koska unohtuneen sähkörasian roiloaminen betoniseinään on varsin työlästä. Myös harkkojen leikkaaminen työmaalla on kovuutensa takia työläämpää, jonka takia harkkomitoitus on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheen mitoituksessa. Talon päämitat sekä aukotukset suunnitellaan harkolle sopivaan moduuliin, jolla vähennetään harkkojen katkaisun tarvetta. Valuharkko on hieman kalliimpi materiaali kuin esimerkiksi kevytsoraharkko, mutta meistä runko on talon tärkeimpiä osia ja siihen kannattaa satsata.

Valuharkkoja myy Lammin Kivitalo, Lakka, HB-Betoni ja Luja-betoni. Kokemuksemme perusteella päätimme kilpailuttaa vain Lakan ja Lammin. Meidän valintamme oli Lammi, koska heidän harkolla oli toteutettu Veikkolan talommekin ja kaikki ajatuksemme toimituksesta ja harkosta olivat positiivisia. Lammi Kivitalo on myös arvostetuin ja luotetuin brändi, jolla on sitten aikanaan positiivinen vaikutus jälleenmyyntiarvoon. Heidän harkko on myös erittäin mittatarkka mikä helpottaa rakentamista ja vähentää seinien tasoittamisen määrää. Olen myös työn kautta todennut, että heidän toimintatapansa on pitkälle hiottu ja käytännönasiat toimivat moitteettomasti.

Lammi tarjoaa yleensä melko pitkälle viedyn paketin, johon sisältyy harkkojen lisäksi mm. anturamuotit, ikkunat, ovet, portaat, piiput ja vesikaton materiaalit. Meidän tapauksessa toimitussisältö on vähän suppeampi, koska välipohjat ja portaat tehdään meille paikalla valettuna joten toimitukseemme ei siis sisälly yleisimmin käytettyjä ontelolaattoja. Syynä tähän on se, että eri tasoissa olevat lattiat on työteknisesti helpompi tehdä valettuina ja se on myös hieman kustannustehokkaampi ratkaisu meidän tapauksessa. Valettuna välipohjasta tulee massiivisempi kuin ontelosta, joka parantaa ääneneristävyyttä eri kerrosten välillä. Portaamme eivät ole betonielementtiportaiden mitoitusten mukaiset ja niitä on sen verran monessa osassa, että on järkevämpää tehdä ne paikan päällä.


 

maanantai 2. huhtikuuta 2018

INNOKKAAT RAKENTAJAT


Olemme siis rakentaneet 2 taloa aiemmin ja kolmas projekti alkaa muutaman viikon sisällä kun kevään on vihdoin ennustettu etenevän. Meiltä on monesti kysytty, että miten te jaksatte taas rakentaa? Yksinkertaisesti siksi, että rakentaminen on meistä kivaa! Palataan vähän ajassa taaksepäin ja kerron hieman enemmän meidän rakennushistoriastamme.

Ensimmäinen talomme nousi Espoon Vanhaankartanoon vuonna 1999. Rakentaminen aloitettiin huhtikuussa ja jouluksi muutettiin uuteen kotiin. Aika nopeasti siis kun kysymys ei ollut talopaketista. Nuoren parin budjetti ei ollut suurensuuri ja niin paljon tehtiin itse kuin voitiin ja osattiin. Rakennusaika asuttiin tontilla vanhassa talossa, jossa ei ollut juoksevaa vettä. Virittelimme eteiseen kuivakäymälän ja pesuvesi lämmitettiin vedenkeittimellä. Enää ei kyllä jaksaisi asua noin alkeellisesti, mutta silloin se oli hyvä tapa säästää rahaa ja olihan se kätevää asua työmaalla. Raksalla oltiin hommissa kaikki illat ja viikonloput. Päivätyön ohella. Olisi siis kaiken järjen mukaan kuvitellut olevan rankkaa, mutta eipä ollut. Kaikki oli vaan niin kiinnostavaa ensikertalaiselle. Oltiinhan me aika nuoria silloin joten energiaa riitti ja lapsettomina aikaakin. Talo oli pienehkö puutalo (n.130 neliötä) ja se tehtiin paikan päällä pitkästä tavarasta. Mies pystytti rungon isänsä kanssa ja talkoolaisia oli apuna monissa vaiheissa. Itse tein kaikenlaista mm. sivelin vedeneristeet ja saumailin laatoitukset, villoitin seiniä ja kattoa (pirullisinta hommaa mitä tiedän, lasipölyä kaikki röörit täynnä) ja muurasin sokkeleita. Sittemmin ei olekaan sellaisia hauiksia ollut kuntosaliharrastuksesta huolimatta...

Tosiasia on se, että suunnittelija ei opi missään koulussa tai toimistolla niin paljon rakentamisesta kuin itse konkreettisesti tekemällä, joten se oli hyvää oppia myös ammattiani ajatellen. Ensimmäisen oman talon rakentamisen myötä uskaltauduin suunnittelemaan itsenäisesti koteja muutamille perheille ja koska se tuntui niin omalta jutulta, alkoi itää ajatus oman yrityksen perustamisesta ja pientalojen suunnitteluun keskittymisestä. Olin silloin töissä Suomen suurimmassa arkkitehtitoimistossa Equator Oy:ssä ja osallistuin Nokian konttorien suunnitteluun ja muihin isompiin hankkeisiin. Kotien suunnittelu vei kuitenkin niin mukanaan, että äitiyslomalta en sitten enää palannutkaan työpaikalleni vaan heittäydyin aika lailla tyhjän päälle ja ryhdyin yrittäjäksi.


Ensimmäinen talomme Espoon Vanhassakartanossa
 
Perheen kasvaessa ja Suunnitteluriihen perustamisen jälkeen talo alkoi jäädä aika pian pieneksi ja päätimme rakentaa uuden talon. Tontti löytyi Kirkkonummen Veikkolasta Perälänjärven rannalta. Rakentaminen aloitettiin syksyllä 2004 ja muuttamaan päästiin syksyllä 2005. Itse en silloin osallistunut varsinaisiin rakennustöihin vaan hoidin ainoastaan arkkitehti- ja pääsuunnittelun sekä sisustusmateriaalien valinnan. Perheeseen oli juuri syntynyt toinen lapsi, joten kahden pienen lapsen kanssa ei vaan yksinkertaisesti ollut mahdollisuutta osallistua varsinaiseen rakennustyöhön. Mies sen sijaan uurasti illat ja viikonloput raksalla, joten perheen yhteinen aika jäi aika vähille tuon vuoden aikana. Talo nousi n. 2800 neliön tontille Lammin valuharkoista ja huoneistoalaa siinä oli n.230 neliötä. Rakennus muodostui kolmesta erillisestä siivestä, joita erottivat lasikäytävät. Oli siis varsin monimuotoinen ja suomalaisittain erikoinen ratkaisu. Muuttaessamme yksi siivistä oli sisätöiltään kesken ja sitä sitten viimeisteltiin muuton jälkeen. Rakennusväsymys iski aika lailla, joten puolisen vuotta siihen taisi mennä ennen kuin ensimmäiset löylyt päästiin ottamaan.


Veikkolan talon pohjapiirros

 
Julkisivu järvelle

Kolmannen talon ajatus alkoi pyöriä mielessä 10 vuotta myöhemmin. Olimme kyllästyneitä ison nurmipihan hoitoon ja etsinnässä oli helppohoitoisempi paikka. Siinä vaiheessa oli itsestään selvää, että se nousee Veikkolaan, koska lasten koulut ja kaverit oli siellä ja viihdyimme siellä hyvin. Kun myyntiin tuli meitä miellyttävä kalliotontti, päätettiin ostaa se ja alkaa rakentamaan sitten kun vanha talo saataisiin myydyksi. Asuntomarkkinoilla elettiin silloin varsin haastavaa aikaa eikä moottoritien läheisyyskään helpottanut asiaa, joten talon myynti ei käynytkään ihan kädenkäänteessä. Jälkeenpäin ajateltuna se oli hyvä juttu, koska vuotta myöhemmin tytär oli lähdössä lukioon Helsinkiin ja pojan jalkapallotreenit oli 4 kertaa viikossa Helsingissä ja lisäksi pelejä ympäri pääkaupunkiseutua, joten matkustelu vei tosi paljon aikaa. Kun kaiken tuon päälle poika vielä ilmoitti, että haluaa urheiluyläasteelle Helsinkiin niin yhtälö Veikkolassa asumisesta alkoi tuntua älyttömältä. Sitten löytyi hieman sattumaltakin kiva merinäköalatontti Helsingin Jollaksesta ja homma oli sillä selvä. Veikkolan tontti myyntiin ja uuden talon paikka vaihtuikin lennossa pääkaupunkiseudun toiselle puolelle. Nyt asustelemme rakennusajan Pikku-Huopalahdessa ja ei voi muuta sanoa kuin että oli täysin oikea ratkaisu lähteä Veikkolasta. Elämä on kaikille niin paljon helpompaa kun kaikki on lähellä ja arki pyörii pienemmällä alueella!