Alkuun täytyy tunnustaa, että nyt kirjoitan asiasta, josta en ole
kovinkaan hyvin perillä. En ole suoraan sanottuna kauhean kiinnostunut erilaisista teknisistä asioista, mutta tätä valintaa varten piti kuitenkin perehtyä niihin jonkin
verran ja kysyä lisäksi viisaammilta ja puolueettomilta tahoilta neuvoja ja mielipiteitä. Hyvä
puoli tässä on se, että tekstini on varmasti muidenkin vähemmän teknisten ihmisten
ymmärrettävissä.
Halusimme ehdottomasti samalta toimittajalta maalämpökaivon ja -pumpun,
lattialämmitykset sekä viilennysjärjestelmän, jotta koko paketti olisi yhden tahon
käsissä ja tuo yksi taho olisi vastuussa sen toimivuudesta. Olen törmännyt tapauksiin, joissa järjestelmää on hajautettu ja kun jotain ongelmia on ilmennyt, kukaan ei tietenkään ota vastuuta kokonaisuudesta. Kilpailutimme
kaksi hyväksi tietämäämme toimittajaa, Lämpödiilerin ja Tom Allenin. Tarjoukset
olivat hinnaltaan aika samaa luokkaa ja vaikuttivat sisällöltäänkin
samankaltaisilta kunnes osasin kysyä oikeat kysymykset tutun lvi-suunnittelijan
kanssa keskusteltuani.
Maalämpöpumppu oli todella tärkeä valinta. Molemmilla tarjouksen sisältämä pumppu
oli ns. ON/OFF-laite, jossa ei ole taajuusmuunninta ja tämä on se tyyppi, jota
toimittajat kaiketi yleensä tarjoavat jos ei muuta pyydä. Tämä tarkoittaa nimensä
mukaisesti sitä, että pumppu on joko päällä tai pois päältä. Perusajatuksena
pumpun mitoitukselle on se, että teho mitoitetaan pienemmäksi kuin lämmityksen
maksimitehontarve on. Näin siitä syystä, että pumppu käy pidempiä jaksoja kerrallaan
eikä sammumista ja käynnistymistä tapahdu niin paljon mikä rasittaa pumppua
eniten. Voisi kuvitella, että jatkuva käynti rasittaa enemmän, mutta näin ei
kuulemma ole vaan korjauksia tehdään eniten ylimitoitettuihin pumppuihin. Mitoituksesta seuraa se, että kovimmilla pakkasilla pumpun teho yksinään
ei riitä lämmitykseen ja se joutuu käyttämään lisäapuna sähkövastusta. Oma näkemyksemme kuitenkin
oli, että maalämmöllä pitäisi pärjätä myös kovimmat pakkaset kun silloinhan
sitä lämmitystä eniten tarvitaan ja haluamme käyttää lämmitykseen mahdollisimman vähän sähköä (ja rahaa). Niinpä pumppu vaihdettiin ns. invertteripumppuun,
jossa perusajatus on toisenlainen. Pumppu ei sammu ja käynnisty yhtenään vaan pumpun
teho säätyy tarpeen mukaan ja teho nousee mitä enemmän lämpöä tarvitaan. Pumppu voidaan silloin mitoittaa korkeammalle maksimiteholle. Meille
valittu pumppu on malliltaan Nibe F1155. Tämä pumppu mahdollistaa myös pörssisähkön
käytön eli se voidaan ohjelmoida käyttämään sähköä silloin kun se on edullisimmillaan.
Esitteen mukaan pumppu on tulevaisuuden lämpöpumpputeknologiaa ja Diilerillä
olivat sitä meiltä, että kymmenen vuoden päästä kaikki maalämpöpumput ovat tämän
tyyppisiä. Tiedä sitten mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta kyllä tuo pumppu
vaikuttaa järkevältä investoinnilta jo ihan tähänkin päivään. Pumpun vaihdoksen
myötä lämmitystehon maksimi nousi 10,2 kilowatista 11,3 kilowattiin ja
maalämpökaivo syveni 20m eli reikää porataan meille 190m.
Asia, joka lopulta ratkaisi pelin Diilerin hyväksi oli viilennyksen
järjestelmä. Heillä se on suunniteltu niin, että kun viilennyskonvektori
pyörähtää käyntiin, myös iso maalämpöpumppu käynnistyy. Allenilla on
viilennystä varten erillinen kiertovesipumppu, joka on mitoitettu viilennyksen
tarpeen mukaan ja iso pumppu ei siis käynnisty ollenkaan. Viilennystä varten
tietysti tarvitaan sitä viileää maan sisältä paljon ja ihan maalaisjärjellä
ajateltuna sitä paremmin sitä saadaan mitä isompi pumppu sitä liuosta pyörittää.
Voi olla, että Alleninkin systeemi olisi ollut ihan riittävä ja näin
vakuuttivatkin, mutta koska investoimme paljon rahaa viilennyslaitteisiin,
haluamme olla 100 prosenttisen varmoja, että viilennys myös toimii tehokkaasti ja tähän ratkaisuun saimme tukea myös asiantuntijaltamme.
Meille tulee 2 puhallinkonvektoria, yksi keskikerrokseen ja yksi ylimpään.
Kellariin viilennystä ei tarvita kun se on pääosin maan alla ja pysyy viileänä
sen ansiosta. Keskimmäiseen kerrokseen konvektori tulee vessan alakattoon
ja se puhaltaa ilmaa viereisen aulan seinästä. Ylimpään kerrokseen konvektori
sijoitetaan makuuhuoneen sisääntulon syvennykseen ja ilma puhalletaan
olohuoneen suuntaan. Konvektori ovat tyypiltään Chiller Grand Vari Pro 100 ja
niissä puhallus tapahtuu seinän läpi seinäsäleikön kautta. Viileä ilma puhaltuu
säleiköstä hieman ylöspäin ja leviää kattoa pitkin tiloihin.
 |
| Chiller Grand Vari (kuva lainattu Chillerin sivuilta) |
Pohdimme yläkertaan myös ns.
kattoversiota, mutta mielestäni tuo ei ole esteettisesti kivan näköinen ja
lisäksi sen sivulle pitäisi tehdä huoltoluukku (joka kuulemma monesti jätetään
tekemättä), jotta koneistoon ja liitoksiin päästään käsiksi tarpeen vaatiessa. Pilaisi aika lailla olohuoneen katon visuaalista ilmettä, joten seinäpuhallukseen
päädyttiin kun siinä säleikkö on huomaamattomampi.
 |
| Chiller Box (kuva lainattu Chillerin sivuilta) |
Seinästä puhaltavassa mallissa ilman puhallus
on siis konvektorin sivusta ja täten se vaatii itse koneen kohdalle alakaton
matalammalle kuin tilassa, johon puhallus suuntautuu. Meillä makuuhuoneeseen
oli jo alunperin suunniteltu kattoa vähän matalammalle kuin olohuoneessa, joten
se istuu tuohon oikein hyvin.
Alustavan aikataulun mukaan maalämpökaivo tullaan poraamaan lokakuun lopussa ja lattialämmitysten asennukset käynnistyvät joulukuussa. Otamme todennäköisesti lattialämmityksen osittain käyttöön ensin kellarikerroksessa ja myöhemmin sitten ylemmissä kerroksissa, jotta maalämpöä päästään hyödyntämään jo työmaa-ajan lämmitykseen. Tulen seuraamaan suurella mielenkiinnolla ja tiiviisti eri työvaiheita ja kerron tietysti täälläkin homman etenemisestä!
