MAALÄMPÖTOIMITTAJA VALITTU

Alkuun täytyy tunnustaa, että nyt kirjoitan asiasta, josta en ole kovinkaan hyvin perillä. En ole suoraan sanottuna kauhean kiinnostunut erilaisista teknisistä asioista, mutta tätä valintaa varten piti kuitenkin perehtyä niihin jonkin verran ja kysyä lisäksi viisaammilta ja puolueettomilta tahoilta neuvoja ja mielipiteitä. Hyvä puoli tässä on se, että tekstini on varmasti muidenkin vähemmän teknisten ihmisten ymmärrettävissä.

Halusimme ehdottomasti samalta toimittajalta maalämpökaivon ja -pumpun, lattialämmitykset sekä viilennysjärjestelmän, jotta koko paketti olisi yhden tahon käsissä ja tuo yksi taho olisi vastuussa sen toimivuudesta. Olen törmännyt tapauksiin, joissa järjestelmää on hajautettu ja kun jotain ongelmia on ilmennyt, kukaan ei tietenkään ota vastuuta kokonaisuudesta. Kilpailutimme kaksi hyväksi tietämäämme toimittajaa, Lämpödiilerin ja Tom Allenin. Tarjoukset olivat hinnaltaan aika samaa luokkaa ja vaikuttivat sisällöltäänkin samankaltaisilta kunnes osasin kysyä oikeat kysymykset tutun lvi-suunnittelijan kanssa keskusteltuani.

Maalämpöpumppu oli todella tärkeä valinta. Molemmilla tarjouksen sisältämä pumppu oli ns. ON/OFF-laite, jossa ei ole taajuusmuunninta ja tämä on se tyyppi, jota toimittajat kaiketi yleensä tarjoavat jos ei muuta pyydä. Tämä tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että pumppu on joko päällä tai pois päältä. Perusajatuksena pumpun mitoitukselle on se, että teho mitoitetaan pienemmäksi kuin lämmityksen maksimitehontarve on. Näin siitä syystä, että pumppu käy pidempiä jaksoja kerrallaan eikä sammumista ja käynnistymistä tapahdu niin paljon mikä rasittaa pumppua eniten. Voisi kuvitella, että jatkuva käynti rasittaa enemmän, mutta näin ei kuulemma ole vaan korjauksia tehdään eniten ylimitoitettuihin pumppuihin. Mitoituksesta seuraa se, että kovimmilla pakkasilla pumpun teho yksinään ei riitä lämmitykseen ja se joutuu käyttämään lisäapuna sähkövastusta. Oma näkemyksemme kuitenkin oli, että maalämmöllä pitäisi pärjätä myös kovimmat pakkaset kun silloinhan sitä lämmitystä eniten tarvitaan ja haluamme käyttää lämmitykseen mahdollisimman vähän sähköä (ja rahaa). Niinpä pumppu vaihdettiin ns. invertteripumppuun, jossa perusajatus on toisenlainen. Pumppu ei sammu ja käynnisty yhtenään vaan pumpun teho säätyy tarpeen mukaan ja teho nousee mitä enemmän lämpöä tarvitaan. Pumppu voidaan silloin mitoittaa korkeammalle maksimiteholle. Meille valittu pumppu on malliltaan Nibe F1155. Tämä pumppu mahdollistaa myös pörssisähkön käytön eli se voidaan ohjelmoida käyttämään sähköä silloin kun se on edullisimmillaan. Esitteen mukaan pumppu on tulevaisuuden lämpöpumpputeknologiaa ja Diilerillä olivat sitä meiltä, että kymmenen vuoden päästä kaikki maalämpöpumput ovat tämän tyyppisiä. Tiedä sitten mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta kyllä tuo pumppu vaikuttaa järkevältä investoinnilta jo ihan tähänkin päivään. Pumpun vaihdoksen myötä lämmitystehon maksimi nousi 10,2 kilowatista 11,3 kilowattiin ja maalämpökaivo syveni 20m eli reikää porataan meille 190m.

Asia, joka lopulta ratkaisi pelin Diilerin hyväksi oli viilennyksen järjestelmä. Heillä se on suunniteltu niin, että kun viilennyskonvektori pyörähtää käyntiin, myös iso maalämpöpumppu käynnistyy. Allenilla on viilennystä varten erillinen kiertovesipumppu, joka on mitoitettu viilennyksen tarpeen mukaan ja iso pumppu ei siis käynnisty ollenkaan. Viilennystä varten tietysti tarvitaan sitä viileää maan sisältä paljon ja ihan maalaisjärjellä ajateltuna sitä paremmin sitä saadaan mitä isompi pumppu sitä liuosta pyörittää. Voi olla, että Alleninkin systeemi olisi ollut ihan riittävä ja näin vakuuttivatkin, mutta koska investoimme paljon rahaa viilennyslaitteisiin, haluamme olla 100 prosenttisen varmoja, että viilennys myös toimii tehokkaasti ja tähän ratkaisuun saimme tukea myös asiantuntijaltamme.

 

Meille tulee 2 puhallinkonvektoria, yksi keskikerrokseen ja yksi ylimpään. Kellariin viilennystä ei tarvita kun se on pääosin maan alla ja pysyy viileänä sen ansiosta. Keskimmäiseen kerrokseen konvektori tulee vessan alakattoon ja se puhaltaa ilmaa viereisen aulan seinästä. Ylimpään kerrokseen konvektori sijoitetaan makuuhuoneen sisääntulon syvennykseen ja ilma puhalletaan olohuoneen suuntaan. Konvektori ovat tyypiltään Chiller Grand Vari Pro 100 ja niissä puhallus tapahtuu seinän läpi seinäsäleikön kautta. Viileä ilma puhaltuu säleiköstä hieman ylöspäin ja leviää kattoa pitkin tiloihin.

Chiller Grand Vari (kuva lainattu Chillerin sivuilta)

 

 

Pohdimme yläkertaan myös ns. kattoversiota, mutta mielestäni tuo ei ole esteettisesti kivan näköinen ja lisäksi sen sivulle pitäisi tehdä huoltoluukku (joka kuulemma monesti jätetään tekemättä), jotta koneistoon ja liitoksiin päästään käsiksi tarpeen vaatiessa. Pilaisi aika lailla olohuoneen katon visuaalista ilmettä, joten seinäpuhallukseen päädyttiin kun siinä säleikkö on huomaamattomampi. 

Chiller Box (kuva lainattu Chillerin sivuilta)

 

 

Seinästä puhaltavassa mallissa ilman puhallus on siis konvektorin sivusta ja täten se vaatii itse koneen kohdalle alakaton matalammalle kuin tilassa, johon puhallus suuntautuu. Meillä makuuhuoneeseen oli jo alunperin suunniteltu kattoa vähän matalammalle kuin olohuoneessa, joten se istuu tuohon oikein hyvin.

Alustavan aikataulun mukaan maalämpökaivo tullaan poraamaan lokakuun lopussa ja lattialämmitysten asennukset käynnistyvät joulukuussa. Otamme todennäköisesti lattialämmityksen osittain käyttöön ensin kellarikerroksessa ja myöhemmin sitten ylemmissä kerroksissa, jotta maalämpöä päästään hyödyntämään jo työmaa-ajan lämmitykseen. Tulen seuraamaan suurella mielenkiinnolla ja tiiviisti eri työvaiheita ja kerron tietysti täälläkin homman etenemisestä!