sunnuntai 21. lokakuuta 2018

YLIMMÄINEN VÄLIPOHJA VALETTU


Taas yksi etappi saavutettu nimittäin suurin osa viimeisestäkin välipohjasta on nyt valettu. Muutaman askelman ylempänä oleva lattia sekä eteläpuolen pieni parveke valetaan vielä ensi viikolla.

Välipohja valettiin ensin ja sen perään sitten ison parvekkeen laatta. Tuohon ulokkeeseen tulee ruokailutila, sen oikealle puolelle keittiö ja itse seisoin kuvaa ottaessa olohuoneessa. Nurkkaan missä tönöttää termospullo tulee pieni seinänpätkä takan taakse ja muilta osin nuo seinät ovat ikkunaa.


Parvekkeiden reunaan tehtiin 400mm korkea palkki lähinnä ulkonäöllisistä syistä, vaikka helpottaahan tuo toki rakenteellisestikin. Tässä muotitus ja raudoitushommat menossa.


Reunapalkin raudoitus työn alla
Valujen alle tarvitaan melkoiset tuennat.





Kuvassa valmis parvekevalu. Reunaan tehtiin varaus lasikaiteen alaprofiilille sekä sadevesikourulle.




Ylärinteen puolelle on tehty pilarit ja seinämä 2.kerroksen laajennusta varten. Tuohon seinämän oikealle puolelle tulee meidän pääovi. Maanpinta nousee tuosta kaksi harkkoa, joten tasoero ovelle tulee olemaan 40cm. Sisääntuloterassin pinta on sisälattiaa 5cm alempana, joten tuo tasoero hoituu yhdellä askelmalla. Seinämän takana on ovi autotalliin, jonka lattia on 40cm eteisen lattiaa alempana eli oven alareuna on suurin piirtein maantasossa.


Viimeisetkin ulkoseinäharkot ovat tulleet tontille ja ylimmän kerroksen seinät ovat alkaneet nousta. Tuntuu uskomattomalta, että noin paljon harkkoja menee vielä varsinkin kun meren puoleiset seinät on lähinnä ikkunaa.


Varsin iloinen yllätys työmaakäynnillä oli, että talollemme johtava tie näytti tältä. Siinä nimittäin vedetään valokuitua. Sitä alettiin markkinoimaan alueelle keväällä ja nyt se sitten jo tulee. Hyvä Elisa, nopeaa toimintaa!








sunnuntai 7. lokakuuta 2018

OPPITUNTI 9 VASTAAVAT TYÖNJOHTAJAT


Pientalotyömaalle vaadittavat työnjohtajia ovat vastaava mestari sekä iv-ja kvv-työnjohtaja. Työnjohtajat nimetään ennen kyseisen alan työsuoritusten aloittamista.

VASTAAVA MESTARI

Vastaava työnjohtaja eli vastaava mestari on työmaan tärkein henkilö. Hän valvoo, että rakennetaan suunnitelmien, määräysten, säännösten ja hyvän rakennustavan mukaisesti.

Vastaava mestari on pakollinen henkilö rakennuslupaa edellyttävässä rakentamisessa ja joskus myös toimenpidelupakohteissa mikäli lupapäätöksessä näin vaaditaan. Vastaava mestari hyväksytetään rakennusvalvonnassa joko ilmoituksella tai hakemuksella. Ilmoittaminen tulee kyseeseen silloin kun henkilö on toiminut kyseisen kunnan alueella vastaavassa tehtävässä. Vastaavan mestarin pätevyys perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Pätevyysvaatimukset riippuvat hankkeen vaativuudesta ja rakennusvalvonta arvioi tapauskohtaisesti henkilön kyvyt kyseiseen tehtävään. Pientalotyömailla vastaavat mestarit ovat usein koulutukseltaan rakennusinsinöörejä ja omaavat lisäksi vankan kokemuksen rakentamisesta.

Ympäristöministeriön ohje työnjohtajien vaativuusluokista ja kelpoisuuksista löytyy täältä:
TopTen-rakennusvalvontojen tulkinnat kyseisistä asetuksista ja ohjeista löydät täältä:
Vastaava työnjohtaja kelpoisuusvaatimukset
Yhtenäisissä TopTen-käytännöissä ovat mukana seuraavat kunnat/kaupungit: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa, Lohja, Kauniainen.

Vastaavan mestarin tehtävänkuvaan kuuluu työmaan ja rakennustyön valvonta sekä viranomaiskatselmusten hoitaminen (aloituskokous, rakennetarkastukset lupapäätöksen mukaisesti, loppukatselmukset). Työmaakäyntien tiheys riippuu runkomateriaalista ja rakennusvaiheesta. Kivitalon rakentaminen vaatii enemmän käyntejä kuin puuelementtitalon. Puuelementtitalon runko kasataan tehtaalla ja vastaava mestari ei valvo kasausta vaan tarkastaa elementit niiden tultua työmaalle.Runkovaiheessa käyntejä tarvitaan enemmän (n.2krt/viikko) kun taas sisätyövaiheessa riittää vähempi. VM tilaa katselmukset rakennusvalvonnan tarkastajalta ja on itse paikalla tarkastuksissa.

Mikäli VM huomaa työmaalla rakennusvirheitä, puuttuu hän niihin käymällä virheet ja korjaustoimenpiteet läpi kyseisen urakoitsijan kanssa. Mikäli työmaalla huomataan virheitä tai puutteita suunnitelmissa, on hän yhteydessä kyseiseen suunnittelijaan tai pääsuunnittelijaan riippuen asian laadusta.

VM on se henkilö, joka on rakennuttajan puolella mahdollisissa erimielisyystilanteissa. Tästä syystä voi olla hieman ristiriitaista, mikäli vastaava mestari tulee esimerkiksi talotoimittajan kautta. Henkilön voi silloin olla vaikea asettua talotoimittajaa vastaan mahdollisessa riitatilanteessa ja olla aidosti rakennuttajan puolella.

Vastaavaa mestaria valitessa on hyvä kuulla aiemmin rakentaneiden kokemuksia kyseisestä henkilöstä. Oleellisia tietoja ovat edellisten hankkeiden sujuvuus, mahdollisten ongelmien huomaaminen ja niihin puuttuminen sekä valvonnan määrä. Mikäli vastaavaa on näkynyt työmaalla alle 10 kertaa koko rakennusaikana, on se aivan liian vähän oli sitten kyse puuelementtitalosta tai kivitalosta. Valvontaa kun ei voi tehdä etänä työpöydän äärestä. Tarjouksissa on ilmoitettu kohteeseen laskettu tuntimäärä valvonnalle, mutta se voi olla hyvin kaukana totuudesta eli kannattaa varmistaa edellisiltä työmailta kuinka hyvin todellisuus on vastannut tarjousta. Myös rakennusvalvonnat ovat kiinnostuneita vastaavan mestarin kyseiseen kohteeseen varaamastaan ajasta ja tunnit ilmoitetaan hakemuksen/ilmoituksen yhteydessä. Rakennusvalvonta ei kuitenkaan valvo mitenkään tuntien toteutumista vaan se jää rakennuttajalle.

Vastaavan mestarin vastuu ja työsarka on nykypäivänä todella suuri ja entisaikojen kossupullopalkkiot ovat mennyttä aikaa. Hyvän vastaavan palkkio pääkaupunkiseudulla n. 200m2 kivitalolle on n. 6000-8000€. Vastaavan kokoisen puuelementtitalon osalta hinta on n. 4000-6000€ luokkaa, koska työmaakäyntejä ei tarvita niin paljon.

VM:lta voi ostaa usein lisäksi rakennuttajakonsultille kuuluvia töitä lisätyönä. Rakennuttajakonsultin osa-alueeseen palaamme myöhemmin tarkemmin.

IV- JA KVV TYÖNJOHTAJA

Ilmanvaihtotyönjohtaja ja kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston (kvv) työnjohtajien pätevyydet perustuvat myös maankäyttö- ja rakennuslakiin ja ovat myös pakollisia henkilöitä kyseisiä töitä sisältävissä kohteissa. Työnjohtajat hyväksytetään rakennusvalvonnassa kuten vastaava mestarikin. Pätevyysvaatimukset riippuvat hankkeen vaativuudesta ja rakennusvalvonta arvioi tapauskohtaisesti henkilön kyvyt kyseiseen tehtävään.

Pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen (PKSRAVA) tulkinnat kyseisistä asetuksista ja ohjeista löydät iv- ja kvv-vastaavien osalta täältä:
Kvv-työnjohtaja kelpoisuusvaatimukset

Vastaavat työnjohtajat valvovat kyseisen alan töiden suorittamista ja osallistuvat niiden katselmuksiin.

Iv- ja kvv työnjohtaja voi olla myös sama henkilö. Joskus kvv-työnjohdon vastuu voi olla jaettu ulko- ja sisäpuolisiin töihin, jolloin esimerkiksi maanrakentaja toimii ulkopuolisten töiden työnjohtajana. Vastaavina työnjohtajina voivat toimia myös urakoitsijat, mutta tässä on vähän sama ristiriita kuin vastaavan mestarin osalta ja myös rakennusvalvonnat ovat  alkaneet heräämään tähän ongelmaan ja kyseenalaistamaan sen järkevyyttä.

Iv- ja kvv-työnjohtajan palkkio on n. 1000-2000€ kun molemmat vastuut sisältyvät samalle henkilölle.

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

MAALÄMPÖTOIMITTAJA VALITTU


Alkuun täytyy tunnustaa, että nyt kirjoitan asiasta, josta en ole kovinkaan hyvin perillä. En ole suoraan sanottuna kauhean kiinnostunut erilaisista teknisistä asioista, mutta tätä valintaa varten piti kuitenkin perehtyä niihin jonkin verran ja kysyä lisäksi viisaammilta ja puolueettomilta tahoilta neuvoja ja mielipiteitä. Hyvä puoli tässä on se, että tekstini on varmasti muidenkin vähemmän teknisten ihmisten ymmärrettävissä.

Halusimme ehdottomasti samalta toimittajalta maalämpökaivon ja -pumpun, lattialämmitykset sekä viilennysjärjestelmän, jotta koko paketti olisi yhden tahon käsissä ja tuo yksi taho olisi vastuussa sen toimivuudesta. Olen törmännyt tapauksiin, joissa järjestelmää on hajautettu ja kun jotain ongelmia on ilmennyt, kukaan ei tietenkään ota vastuuta kokonaisuudesta. Kilpailutimme kaksi hyväksi tietämäämme toimittajaa, Lämpödiilerin ja Tom Allenin. Tarjoukset olivat hinnaltaan aika samaa luokkaa ja vaikuttivat sisällöltäänkin samankaltaisilta kunnes osasin kysyä oikeat kysymykset tutun lvi-suunnittelijan kanssa keskusteltuani.

Maalämpöpumppu oli todella tärkeä valinta. Molemmilla tarjouksen sisältämä pumppu oli ns. ON/OFF-laite, jossa ei ole taajuusmuunninta ja tämä on se tyyppi, jota toimittajat kaiketi yleensä tarjoavat jos ei muuta pyydä. Tämä tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että pumppu on joko päällä tai pois päältä. Perusajatuksena pumpun mitoitukselle on se, että teho mitoitetaan pienemmäksi kuin lämmityksen maksimitehontarve on. Näin siitä syystä, että pumppu käy pidempiä jaksoja kerrallaan eikä sammumista ja käynnistymistä tapahdu niin paljon mikä rasittaa pumppua eniten. Voisi kuvitella, että jatkuva käynti rasittaa enemmän, mutta näin ei kuulemma ole vaan korjauksia tehdään eniten ylimitoitettuihin pumppuihin. Mitoituksesta seuraa se, että kovimmilla pakkasilla pumpun teho yksinään ei riitä lämmitykseen ja se joutuu käyttämään lisäapuna sähkövastusta. Oma näkemyksemme kuitenkin oli, että maalämmöllä pitäisi pärjätä myös kovimmat pakkaset kun silloinhan sitä lämmitystä eniten tarvitaan ja haluamme käyttää lämmitykseen mahdollisimman vähän sähköä (ja rahaa). Niinpä pumppu vaihdettiin ns. invertteripumppuun, jossa perusajatus on toisenlainen. Pumppu ei sammu ja käynnisty yhtenään vaan pumpun teho säätyy tarpeen mukaan ja teho nousee mitä enemmän lämpöä tarvitaan. Pumppu voidaan silloin mitoittaa korkeammalle maksimiteholle. Meille valittu pumppu on malliltaan Nibe F1155. Tämä pumppu mahdollistaa myös pörssisähkön käytön eli se voidaan ohjelmoida käyttämään sähköä silloin kun se on edullisimmillaan. Esitteen mukaan pumppu on tulevaisuuden lämpöpumpputeknologiaa ja Diilerillä olivat sitä meiltä, että kymmenen vuoden päästä kaikki maalämpöpumput ovat tämän tyyppisiä. Tiedä sitten mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta kyllä tuo pumppu vaikuttaa järkevältä investoinnilta jo ihan tähänkin päivään. Pumpun vaihdoksen myötä lämmitystehon maksimi nousi 10,2 kilowatista 11,3 kilowattiin ja maalämpökaivo syveni 20m eli reikää porataan meille 190m.

Asia, joka lopulta ratkaisi pelin Diilerin hyväksi oli viilennyksen järjestelmä. Heillä se on suunniteltu niin, että kun viilennyskonvektori pyörähtää käyntiin, myös iso maalämpöpumppu käynnistyy. Allenilla on viilennystä varten erillinen kiertovesipumppu, joka on mitoitettu viilennyksen tarpeen mukaan ja iso pumppu ei siis käynnisty ollenkaan. Viilennystä varten tietysti tarvitaan sitä viileää maan sisältä paljon ja ihan maalaisjärjellä ajateltuna sitä paremmin sitä saadaan mitä isompi pumppu sitä liuosta pyörittää. Voi olla, että Alleninkin systeemi olisi ollut ihan riittävä ja näin vakuuttivatkin, mutta koska investoimme paljon rahaa viilennyslaitteisiin, haluamme olla 100 prosenttisen varmoja, että viilennys myös toimii tehokkaasti ja tähän ratkaisuun saimme tukea myös asiantuntijaltamme.
 
Meille tulee 2 puhallinkonvektoria, yksi keskikerrokseen ja yksi ylimpään. Kellariin viilennystä ei tarvita kun se on pääosin maan alla ja pysyy viileänä sen ansiosta. Keskimmäiseen kerrokseen konvektori tulee vessan alakattoon ja se puhaltaa ilmaa viereisen aulan seinästä. Ylimpään kerrokseen konvektori sijoitetaan makuuhuoneen sisääntulon syvennykseen ja ilma puhalletaan olohuoneen suuntaan. Konvektori ovat tyypiltään Chiller Grand Vari Pro 100 ja niissä puhallus tapahtuu seinän läpi seinäsäleikön kautta. Viileä ilma puhaltuu säleiköstä hieman ylöspäin ja leviää kattoa pitkin tiloihin.
Chiller Grand Vari (kuva lainattu Chillerin sivuilta)
 
 
Pohdimme yläkertaan myös ns. kattoversiota, mutta mielestäni tuo ei ole esteettisesti kivan näköinen ja lisäksi sen sivulle pitäisi tehdä huoltoluukku (joka kuulemma monesti jätetään tekemättä), jotta koneistoon ja liitoksiin päästään käsiksi tarpeen vaatiessa. Pilaisi aika lailla olohuoneen katon visuaalista ilmettä, joten seinäpuhallukseen päädyttiin kun siinä säleikkö on huomaamattomampi. 
Chiller Box (kuva lainattu Chillerin sivuilta)
 
 
Seinästä puhaltavassa mallissa ilman puhallus on siis konvektorin sivusta ja täten se vaatii itse koneen kohdalle alakaton matalammalle kuin tilassa, johon puhallus suuntautuu. Meillä makuuhuoneeseen oli jo alunperin suunniteltu kattoa vähän matalammalle kuin olohuoneessa, joten se istuu tuohon oikein hyvin.

Alustavan aikataulun mukaan maalämpökaivo tullaan poraamaan lokakuun lopussa ja lattialämmitysten asennukset käynnistyvät joulukuussa. Otamme todennäköisesti lattialämmityksen osittain käyttöön ensin kellarikerroksessa ja myöhemmin sitten ylemmissä kerroksissa, jotta maalämpöä päästään hyödyntämään jo työmaa-ajan lämmitykseen. Tulen seuraamaan suurella mielenkiinnolla ja tiiviisti eri työvaiheita ja kerron tietysti täälläkin homman etenemisestä!

perjantai 7. syyskuuta 2018

Työmaan kuulumisia

Pitkästä aikaa taas työmaakuulumisia. Meillä on mennyt paljon aikaa kaikenlaisen näkymättömän tekemiseen kuten viemäri- ja putkivetoihin ja -liitoksiin, eristyksiin, pumppaamojen asentamisiin, välipohjan viemärivetoihin jne. Yksi etappi saavutettiin tällä viikolla kun työmaalle tulee nyt vesi kaikkien vaiheiden jälkeen.

On sitä kuitenkin jotakin näkyvääkin saatu aikaiseksi siinä sivussa. Tällä viikolla valettiin keskimmäisen kerroksen seinien alempi puolisko. Ensimmäisen kerroksen välipohjalaatta on myös valmis ja oli varsin aikaa vievä kokonaisuus kun lattioita on kolmessa tasossa (eteinen, autotalli ja muu osa) ja kaikki valettiin eri kerroilla kun välissä piti nostaa seiniä hiukan ylöspäin, että saatiin tukea seuraavalle tasolle. Olisihan tuo onteloilla tullut nopeammin, mutta lopputulos on takuulla hyvä ja sehän se loppupelissä tärkeintä on. Terassin ja parvekkeen seinämät ja pilarit ovat myös nousseet muun rungon tasolle ja myös alemman parvekkeen laatta on valettu.

Kuvassa näkyy meren puoleista julkisivua, jossa etualalla on terassi ja parveke. Tuohon sivulle, jossa kermi mutkittelee, tulee aikanaan ulkoportaat yläpihalta alapihalle. Hauskasti tämä kuva on aika lailla samasta kulmasta kuin tuo blogin esittelyn 3d-kuva, mutta vähän alemmasta katselukulmasta. Näin ne mallit vaan muuttuvat todellisuudeksi.




Ollaan myös täytelty talon vierustoja, joka helpottaa huomattavasti rakentamista ja myös minun tarkastuskäyntejä. Kärsin nimittäin aika kovasta korkeanpaikankammosta mikä ei ole kauhean kiva ominaisuus tässä työssä kun työmailla joutuu pakosti välillä kiipeilemään mitä epämääräisemmissä portaissa.

Kuvassa näkymä tontin sisäänajon suunnalta. Vasempaan aukkoon tulee autotallin ovi ja oikeanpuoleiseen pääovi. 1. kerroksen lattiatasolle pääsee nyt siis vain astumalla sisään!


Tämä kuva on otettu ylärinteen toiselta reunalta. Oikealla reunalla näkyy työhuoneen ovelle johtava silta ja vasemmalla eteisen ikkuna-aukkoja.


Ja tässä se näkymä, jonka näkemistä niin kovasti odotin. Kyllähän tätä maisemaa mielellään työpöydän ääreltä katselee!




Nyt kun talon ulkopuoliset työt ovat hyvällä mallilla, alkaa rungon loppuosa nousemaan vauhdikkaammin. Meillähän ei ole runkotöille mitään varsinaista aikataulua kun ei meillä ole mitään varsinaista runkourakoitsijaakaan vaan hommat etenee siinä vauhdissa kuin etenee. Laskeskelin kuitenkin vähän suuntaa antavasti aikataulua:
Vko 37-38   1. kerroksen seinien yläosa
Vko 39-41   2. kerroksen välipohja ja parvekkeen laatta
Vko 42-43   2. kerroksen seinien alaosa
Vko 44-45   2. kerroksen seinien yläosa
Vko 46        Maskiharkot
Vko 47-48   Kattotyöt
Tuohon kun laskee muutaman viikon ekstraa niin harjannostajaisia päästään meidänkin työmaalla viettämään vielä tämän vuoden puolella! Pidetään peukkuja, että talvi tai ainakaan lumi ei tule kovin aikaisin tänä vuonna...

torstai 23. elokuuta 2018

OPPITUNTI 8 ERI ALOJEN SUUNNITELMAT


Talon rakentamiseen tarvitaan arkkitehtisuunnitelmien lisäksi monia muitakin suunnitelmia. Pakollisia ovat rakenne-, lvi- ja sähkösuunnitelmat. Lisäksi suunnitelmia voidaan täydentää sisustus-, valaistus- ja pihasuunnitelmilla.

Jokaisen suunnittelijan kanssa pidetään yleensä alkupalaveri, jossa kartoitetaan lähtötiedot ja rakennuttajan toiveet. Tapaamiseen on hyvä valmistautua etukäteen laatimalla lista toivomistaan asioista.

Kaikki suunnitelmat hyväksytetään rakennuttajalla ja pääsuunnittelijalla ennen niiden leimautusta.

Esitetyt suunnittelun hintahaarukat ovat pääkaupunkiseudulle rakennettavalle n. 200 neliön talolle hyvältä suunnittelijalta.

RAKENNESUUNNITELMAT

Rakennuttajalle voi olla epäselvää mihin tarvitaan arkkitehdin työpiirustuksia jos on rakennekuvat. Piirustukset eivät kuitenkaan ole päällekkäisiä vaan niissä käsitellään eri asioita. Karkeasti ajateltuna rakennesuunnittelija määrittää kantavat rakenteet ja arkkitehti muun.

Rakennesuunnitelmat sisältävät seuraavat piirustukset:
- louhintasuunnitelma (kalliotonteilla)
- perustuspiirustus (anturat, sokkelit, salaojat, radonputket, routasuojat, alapohjat)
- välipohjapiirustukset (ontelolaatastot/välipohjapalkit, kantavat seinät, aukonylityspalkit)
- yläpohjapiirustus (kattoristikot, aukonylityspalkit, kantavat seinät)
- rakenneleikkaukset
- rakennedetaljit mm. rakenteiden liitoksista, rakennetyypeistä
- ristikkokaaviot
- ontelolaattojen mittakuvat
- elementtisuunnitelmat (elementtitaloissa)
- ulkoseinäprojektiot aukotuksineen (eivät pakollisia, mutta helpottavat työmaata)

Rakennesuunnitelmat toimitetaan rakennusvalvontaan leimautettavaksi. Eri kunnilla on erilaisia piirustusten toimitustapoja; jossain piirustukset käydään läpi ja jossain ne ainoastaan leimataan ja otetaan arkistoon. Oli toimintatapa kumpi hyvänsä tai jotain siltä väliltä, niin päärakennesuunnittelija toimittaa ne rakennusvalvontaan.

Rakennesuunnitelmien hinta on n. 4000-6000€. Rakennesuunnitelmia on hyvin eri tasoisia ja suunnittelijan valintaan kannattaa kiinnittää erityistä huomioita. Halvin ei välttämättä ole paras valinta. Jos suunnitelmat ovat puutteelliset esimerkiksi detaljien osalta ja työmaalla joudutaan työvaiheita lykkäämään odottaessa täydennyksiä suunnitelmiin, tuo se helposti lisäkustannuksia ja viivettä aikatauluihin.

LVI-SUUNNITELMAT

Nämä pitävät sisällään kaikki ilmanvaihtoon ja viemäröintiin liittyvät suunnitelmat.

Ilmanvaihtokuvissa esitetään ainakin seuraavat asiat:
- iv-putket (niiden reitit ja kanavien koot)
- iv-venttiilit ja tilakohtaiset ilmamäärät
- iv-kalusteluettelo
- iv-koneen tyyppi, paikka

Viemäripiirustukset sisältävät:
- lvi-asemapiirros, jossa esitetään tonttiputkien reitit, niiden koot ja korot, ränni- ja sadevesikaivot, mahdolliset pumppaamot ja imeytysrakenteet sekä kunnallisteknisten alueiden ulkopuolella kaivot ja jätevesijärjestelmät.
- pohjapiirroksissa viemärien linjat ja koot, vesi- ja viemäriputkien reitit, hanat ja lattiakaivot
- laitteet kuten vesimittari, lämminvesivaraaja, maalämpökone
- jakotukkien paikat
- kaivokuva (määritellään eri kaivojen tyypit)

Lvi-suunnittelija toimittaa piirustukset rakennusvalvontaan leimautettavaksi.

Lvi-suunnitelmien hinta n.1200-2000€.

SÄHKÖSUUNNITELMAT

Sähkösuunnitelmat ovat myös pakolliset vaikkei niitä toimitetakaan rakennusvalvontaan. Suunnitelmien läpikäymiseen rakennuttajan kannattaa käyttää reilusti aikaa ja pohtia tarkkaan mitä mihinkin tarvitaan. Pistorasian puuttuminen jostakin tarpeellisesta paikasta harmittaa pitkään.

Suunnitelmat sisältävät seuraavia asioita:
- pistorasiat
- valaisimet
- kytkimet
- sähkökaapin ja tonttikeskuksen paikat

Sähkösuunnitelmien hinta on n.1000-1500€. Väylätekniikalla (esim. KNX) toteutettuna 3000 eurosta ylöspäin.

Sähkösuunnitelmia voi täydentää halutessaan valaistussuunnitelmalla. Valaistussuunnitelma voi olla osa sähkösuunnittelua tai sen voi teettää erillisellä valaistussuunnittelijalla, jolloin suunnitelman sisältö siirretään sähkösuunnitelmiin.

Valaistussuunnitelman hinta on n. 500€. Suunnitelmia saa myös joiltain yrityksiltä ilmaiseksi, jos sieltä ostaa suunnitelman sisältämät valaisimet. Näissä kannattaa olla kuitenkin tarkkana, koska valaisimet ovat valitettavasti usein joko huonolaatuisia tai hirmu kalliita.

LATTIALÄMMITYSSUUNNITELMAT

Suunnitelmien tekijä riippuu lattialämmitystyypistä. Sähköllä lämpiävän lattian suunnitelmat tulevat sähkösuunnittelijalta. Vesikiertoisen lattialämmityksen taas suunnittelee joko lvi-suunnittelija tai sen toimittaja. Toimittajan suunnitelmien hinta sisältyy laitetoimituksen hintaan.

Suunnitelmat sisältävät seuraavia asioita:
- lämmityspiirit ja putkikierrot
- termostattien paikat
- lattialämmityksen jakotukkien paikat

JÄÄHDYTYSSUUNNITELMAT

Suunnitelma tulee yleensä laitteiden toimittajalta. Vaihtoehtoja on ilmalämpöpumppu ja maalämpöön liittyvä viilennys. Maalämpöön liittyvään viilennykseen on erilaisia vaihtoehtoja ja suunnitelma tulee yleensä laitetoimittajalta. Suunnitelma sisältyy laitetoimituksen hintaan.

SISUTUSSUUNNITELMA

Sisustussuunnitelman laajuus on tapauskohtaista ja se räätälöidään aina rakennuttajan toiveen mukaisesti.

Suunnittelu sisältää seuraavia asioita halutussa laajuudessa:
- sisäpintojen värit ja materiaalit
- kiintokalusteiden suunnittelua
- irtokalusteiden valinnassa auttaminen
- seinäprojektioita (esim. kylpyhuoneet)

Hinta määräytyy suunnitelmasisällön perusteella ja haitari on varsin suuri suunnittelijasta riippuen.

PIHASUUNNITELMA

Pihasuunnitelma pohjautuu arkkitehdin tekemään asemapiirrokseen ja siinä syvennytään tarkemmin pihajärjestelyihin, pihamateriaaleihin ja istutuksiin. Suunnitelman laajuus on tapauskohtainen ja hinta määräytyy sen ja pihan koon perusteella.

Suunnitelmissa esitettäviä asioita:
- pihan materiaalit (kiveystyyppi, nurmikko- ja istutusalueet)
- tarkat korot eri alueille
- mahdolliset muurit (tyyppi, mitoitus ja korot)
- pihan toiminnot (pyörien säilytys, tamppaus, keittiöpuutarha jne.)
- istutuslajit ja määrät
- työohjeet

maanantai 20. elokuuta 2018

MUSTAVALKOISIA VALINTOJA

Viime viikot olen paininut valkoisen ja mustan sävyjen kanssa. Voisi kuvitella, että kun seinän värin päättää olevan valkoinen, homma on sillä selvä. Näin ei kuitenkaan ihan ole, sillä eiväthän seinät koskaan ole puhtaan valkoisia vaan ne on sävytetty johonkin suuntaan. Maalarille jos sanot, että maalataan jokin valkoisella, oletuksena on yleensä perinteinen maalarinvalkoinen. Maalarinvalkoinenhan on sellaisenaan ihan ok, mutta jos siihen yhdistetään tehdasvalkoiset ikkunan karmit niin lopputulos ei ole paras mahdollinen. Maalarinvalkoinen on taitettu harmaaseen ja esimerkiksi ikkunankarmeissa, väliovissa ja listoissa käytettävä tehdasvalkoinen (koodi NCS S 0502-Y) taas on selkeästi lämpimämpi sävyltään ja näyttää maalarinvalkoisen rinnalla kellertävältä.

Meillä nyt ei olla "ihan" vielä seinien maalausvaiheessa, mutta ikkunat tilataan piakkoin ja karmien värit pitää päättää. Ulkopuolelta kaikki valkoisissa seinissä olevat karmit ovat vaalean harmaat (RR21) ja kellarin harmaissa seinäosuuksissa tummanharmaat. Sisäpuolelta karmit ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta valkoiset. Mutta minkä sävyiset valkoiset? Tämä on vaatinut vähän enemmän pohdiskelua. Jotta kaikki eri sävyt sointuvat mahdollisimman hyvin toisiinsa, vaikuttaa seinien valkoinen sävy karmien sävyn valintaan. Seiniin toivon vaaleampaa ja hieman lämpimämpää sävyä kuin maalarinvalkoinen ja ihanteellista olisi jos ikkunan karmit olisivat samaa sävyä. Tikkurilan tunne-värikartasta löytyy seiniin kivan raikas sävy F497 nimeltään paperi, jota on myös asteen vaaleampana (S503 Lumiukko) ja se sopisi hyvin sisäkattoihin. Toinen vaihtoehto on Tikkurilan valkoinen, jonka Tikkurilan värisuunnittelijat ovat kehittäneet nimenomaan sopimaan tehdasvalkoisten tuotteiden kanssa. Jostain syystä minun silmiini tuo paperi sopii kuitenkin tehdasvalkoisen kanssa paremmin! Se on mielestäni sävyltään lähempänä, mutta hieman vaaleampana. Tämä aiheutti itsessäni sen verran ihmetystä, että halusin mielipiteelleni vahvistusta ja pidin koko perheellemme gallupin, jossa vertailtiin tehdasvalkoista noihin muihin sävyihin. Gallupin yksimielinen lopputulos oli, että tuo paperi toimii parhaiten! Luotan siis omaan fiilikseeni ja sivuutan väriasiantuntijoiden mielipiteen valitsemalla sävyksi paperin. Yksinkertaisintahan olisi ottaa karmit saman sävyisinä, mutta tästä tulisi ikkunapakettiin n.10% lisähintaa. Tehdastuotteissa RR-värit ovat ns. vakiovärejä, jonka saa ilman lisähintaa (tuon tehdasvalkoisen lisäksi). RR-kartassa on kuitenkin vain 1 valkoinen ja se on vielä harmaampi kuin maalarinvalkoinen. RAL-värikartan väreistä sen sijaan tulee ainoastaan 95€ lisäkulu per tilaus. Tuosta kartasta löytyy enemmän valkoisen sävyjä ja mielestäni paperin kanssa hyvin yhteensopiva sävy (RAL9003), joten se tuli valituksi.

Kuvassa vasemmalla ylhäällä Tikkurilan valkoinen (todellisuudessa vähän lämpimämpi), oikealla ylhäällä maalarin valkoinen, vasemmalla alhaalla paperi, keskellä T1714 joka on sama kuin tehdasvalkoinen ja päällimmäisenä RAL9003. Kuvassa värisävyt eivät valitettavasti toistu ihan samana kuin luonnossa, mutta tästä näkee hyvin tehdasvalkoisen kellertävyyden.


Valkoisen lisäksi olen pohdiskellut myös toista ääripäätä eli mustan ja harmaan sävyjä. Mainitsinkin muutamasta poikkeusikkunasta ja ne ovat kellarin saunaosaston ja tv-tilan ikkunat sekä keittiön nauhaikkuna. Niiden on tarkoitus olla myös sisäpuolelta tumman harmaat/mustat  ja kellarin osalta sama sävy olisi sekä sisä- että ulkopuolella. Yleisimmin käytetty tumman harmaa RR-väri (RR23) on poissuljettu, koska se on liian vaalea ja taittaa hieman siniseen puhtaan harmaan rinnalla. Niinpä käännyin taas RAL-värikartan puoleen. Parhaimmat vaihtoehdot ovat RAL9004, joka on tumman harmaa ja musta RAL9005. Ulkoseinän väri kellariosuudella on mahdollisimman tumman harmaa, mutta ei musta ja siihen uppoaisi paremmin tuo 9004. Sisäpuolella taas väriä määrittää esimerkiksi tv-tilan kiintokalusteet, jotka ovat mustat, pesuhuoneen musta laattaseinä ja keittiön musta tehosteseinä ja niihin istuisi paremmin 9005. Tummien ikkunoiden karmien värivalinnassa on siis tehtävä kompromissi sisä- ja ulkopuolen välillä. Koska tuo musta miellyttää enemmän silmääni niin sillä mennään. Etuna on myös se, että samalla värillä voidaan tehdä väliovet sekä pääovi ja lisäksi ikkunapellit löytyy vakiona RR-värissä 33, joka on vastaava kuin tuo RAL9005.

Alimmaisena RAL9005, keskimmäisenä RAL9004 ja päällimmäisenä vertailun vuoksi RAL7024, joka vastaa RR23 tumman harmaata.
 
Yleisesti ottaen talojen värityksessä haasteellisimmat värit ovat ehdottomasti valkoinen, harmaa ja ruskea. Valkoisen kanssa on nuo yhteensopivuusongelmat. Harmaat taas taittavat helposti joko siniseen tai ruskeaan, puhtaan harmaita sävyjä on hirmu vähän värikartoissa. Tummanruskean sävyt taas taittavat helposti punaiseen. Itsekin valitsin ensimmäisen talomme tehosteväriksi mielestäni hyvän ruskean ja kun sillä maalattiin koemaalaus se näyttikin ihan punaiselta! Vaaleamman ruskeat taas ovat yksinkertaisesti melko rumia. Vai mitä olette mieltä näistä RAL-vaihtoehdoista?

 

Värin valinnan tekee hankalaksi myös se, että sitä on vaikea arvioida värikarttojen pienistä plänteistä. Suurempana pintana ja luonnonvalossa ne voivat näyttää ihan toisenlaisilta. Siksi esimerkiksi julkisivuväriä valitessa kannattaa ehdottomasti tehdä muutamasta mieleisestään väristä koemaalaus/-rappaus ja lisätä rinnalle mahdolliset muut julkisivuvärit, että näkee myös miten värit sointuvat ja vaikuttavat toisiinsa.

perjantai 10. elokuuta 2018

SISUSTUSMATERIAALIVALINTOJA OSA 1


Lomalla oli aikaa taas keskittyä vähän enemmän oman talon juttuihin. Kiertelin mm. kaikki varteenotettavat laattaliikkeet läpi, kävin tutkimassa erilaisia mikrosementtejä ja selvittelin kylpyhuoneiden tasovaihtoehtoja. Hyvin pieni osa valinnoista tuli tehtyä, suurinta osaa pitää vielä haudutella aikansa. Lisäksi nyt syksyllä on tulossa uusia mallistoja laatoista, joten ne täytyy tietysti nähdä ennen kuin lopullisia päätöksiä aletaan tekemään.
 
Olin valitettavasti ja todennäköisesti myyjien mielestä päivän rasittavin asiakas. Kiertelin ympäriinsä materiaalikassini kanssa (jossa siis on kerättynä varteenotettavia väri-  ja materiaalimalleja) ja levittelin niitä ympäriinsä verraten tarjolla oleviin tuotteisiin. Myyjien kanssa keskustelut olivat tätä luokkaa: liian tasainen, liian röpöläinen, liian tehdasmainen, liian harmaa, liian pieni, liian suuri, liian lämmin, liian kylmä... ja tämä siis yhdestä lattialaatasta. Tiedän itse mitä haluan, mutta yritäpä selittää sitä toiselle.
 
Mikrosementtejä kävin katselemassa mm. Pisarameressä. Suomenojan myymälään on tehty näyttelykylpyhuone mikrosementillä, jonka sävy on Plata. Valokuva vähän valehtelee sävyssä, lattiassa sävy on lähimpänä oikeaa eli se on vähän ruskeaan taittava harmaa.
 
Seinien ja lattian sävy Plata, vasemmassa mallipalassa Usva ja pienessä Negro
 
 
Meillä mikrosementtiä on ainakin näillä näkymin tulossa portaiden askelmiin valkoisena sekä kylpy- ja pesuhuoneen seiniin valkoisena ja harmaana.
Sävyperheen uutuus Usva on lähimpänä sitä mitä minulla oli mielessä pesuhuoneeseen mustan laatan kaveriksi. Valkoista tulee kaikkiin kylpyhuoneisiin. Pojan kylppäriin oli ajatuksena musta tehosteseinä mikrosementistä, mutta eihän tuo musta sitten oikeasti olekaan mikään musta vaan selkeästi ruskeaan taittava harmaa, joka ei kyllä käy. Sävyihin pystytään vaikuttamaan myös lakkaukseen sekoitettavalla pigmentillä, mutta se taas tuo mukanaan sen, että mikrosementin elävyys vähenee. Eli ei ehkä se ihanteellisin vaihtoehto, joten täytyy tutkia lisää eri toimittajien sävyjä jos joltain löytyisi oikeasti musta. Tai sitten vaihdetaan lennosta tehosteseinä laataksi.
 
Selkeästi isoin ja tärkein materiaalivalinta on eteisaulan, olohuoneen, keittiön, ruokailutilan sekä vanhempien makuuhuoneen lattiamateriaali. Haluan ehdottomasti saman materiaalin myös parvekkeille. Tämä siitä syystä, että kun olohuoneen ja parvekkeen välillä on lattiasta lähtevää ikkunaseinää ja lattiamateriaalit ovat samat, yhdistyy sisä- ja ulkotila visuaalisesti yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä vaatimus sulkee siis pois kaikki ulkotiloihin soveltumattomat materiaalit eli parketit ja vinyylit. Nyt niin suosittu betonilattia ei tunnu omaan kotiini hyvältä valinnalta, joten laattalattiahan niihin sitten tulee. Löysin laattapisteeltä aivan upean ison lattialaatan ja olen siitä varsin innoissani!
 
 
Laatta on kooltaan 90x90cm ja sen pinta on betonimaisen elävä, mutta värisävyltään kuitenkin lähempänä valkoista kuin harmaata (kuvassa hieman tummempi kuin on oikeasti). Laatan hinta on ihan kohtuullinen isoksi laataksi (73,40€/m2), mutta kun sitä on kuitenkin tulossa isot määrät niin aikamoinen satsaushan se on. Laskeskelin, että noihin tiloihin sitä uppoaisi 145m2. Lisäksi pohdinnassa on keskikerroksen makuu- ja työhuoneiden lattiat. Alun perin olin ajatellut niihin vinyylilattiaa, mutta kun pojan huoneessa on sama tilanne kuin olohuoneen ja parvekkeen välillä, puoltaisi se samaa laattaa myös noihin tiloihin. Pidän myös siitä, ettei erilaisia materiaaleja ole kauhean paljon eikä materiaali vaihdu huoneesta toiseen jatkuvasti. Siitä tulisi sitten 50 neliötä vielä lisää. Täytyy siis toivoa, että Laattapisteeltä irtoaa kunnon alennukset tuolle määrälle...
 
Pesuhuoneen mustaksi seinälaataksi ei löytynyt yhtäkään mielikuvaani vastaavaa laattaa. Hakusessa oli tämän tyyppinen musta, kapea, kivimäinen ja eläväpintainen laatta  Tämä on siis oikeaa kiveä ja se ei sovellu suihkujen taakse ja on liian paksukin.
 
 
 
Laattapisteellä ajatustani lähinnä oleva laatta oli tällainen, mutta hinta ei nostanut hymyä huulille. 140€ hujakoilla/m2. Auts! Laatta on myös makuuni liian kiiltävä. Kuvassa myös mikrosementtimalli sävyssä Usva, joka olisi siis tulossa tilan muihin seiniin.
 
 
 
Jos ei uusista mallistoista löydy ajatustani vastaavaa laattaa, alan seuraavaksi miettimään jotain ihan muun tyyppistä ratkaisua. Mm. tällaisia 3-ulotteisia malleja on Laattapisteen mallistoissa. Tuo alempi on varsin hieno, mutta sitä on ainoastaan kuvassa olevan harmaan ja valkoisen sävyssä. Lisäksi tuossa mietityttää pilaako saumat tuon hienon pinnan ja onko tämä sellainen, johon kyllästyy nopeasti.
 
 
 
ABL-laatoilla on tällainen hieman mokkamaisen oloinen laatta (pinta ei välity kuvassa kovin hyvin), jota saa eri kokoisina ja sitä voisi joko laittaa joko 5x30cm kokoisina vaakaan tai yhdistää eri kokoja. Pohdittavan arvoinen vaihtoehto tuokin.



Pesuhuoneen lattiaan sen sijaan löytyi toivomani luonnonkivilaatta RTV:ltä. Hintakin on varsin kohtuullinen 50€/m2 luokkaa. Saumaukseen ajattelin hakea saman sävyn kuin on seinien vaalean harmaassa mikrosementissä, joka sitoo kivasti eri pinnat yhdeksi kokonaisuudeksi.
 
 
 
Kodinhoitohuoneen seinään löysin juuri sen mitä etsin eli kuusikulmaisen valkoisen mosaiikin Starkilta. Ovh-hinta on halvempi kuin suoraan ABL-laatoilta ostettuna, jännä juttu. Mosaiikki on tarkoitus saumata mustalla, jolloin muoto erottuu parhaiten ja pinnasta tulee eläväinen. Laattaa tulee ainoastaan yhdelle seinälle tason ja kaapiston väliin ja menekki on muutaman neliön luokkaa, joten hintakaan ei ole kynnyskysymys.
 
 
 
ABL-laattojen valikoimissa on tällainen 5cmx5cm kuusikulmainen marmorikuvioitu laatta, joka olisi upea vessojen tehosteosioissa. Hintaa tuolle tulee n.150€/m2 eli vähän turhan kallis. Laattapisteelle on kuitenkin tulossa syksyn aikana vastaava tuote ja kuulemma hintakin olisi varsin maltillinen. Jään siis odottelemaan minkälainen se on.
 
 
 
Kellarin kuiviin tiloihin on suunniteltu vinyylilattiaa vaikka mieluiten laittaisin ihan kunnon puulankkulattian. Se ei kuitenkaan koiraperheessä pysyisi kauan hyvännäköisenä, joten tässä tapauksessa joudun joustamaan periaatteestani "materiaalin täytyy näyttää siltä mitä se on". Kuukausien etsinnän jälkeen löysin vihdoin vinyyliin oikean värisävyn ja mallin. Tämä on Pergon Light washed oak plank ja se on vieläpä RTV:llä tarjouksessa, 30€/m2 luokkaa. Nice! Tätä voidaan pitää melkoisen varmana valintana. Kuvassa kaverina osaan seinistä tuleva mikrosementti ja kyseisen tilan ikkunan- ja ovenkarmeihin valittu musta. Toimii!
 
 
 
Pukkilassa on myynnissä hieno mattamusta Nemox-tarvikesarja, joka sopii hienosti meidän taloon moneenkin tilaan. Esittelytelineessä on myös hauska epäsymmetrinen ladontamalli, joka tyyppinen voisi toimia pesuhuoneessa mokkalaatan ladontana.
 
 
 
 


Valinnat on siis monilta osin vielä ihan levällään ja aika paljon lisäpohdintaa ja etsiskelyä tarvitaan. Olen välillä varsinainen jahkailija, mutta olen huomannut, että jos on esimerkiksi 2 vaihtoehtoa, joista ei osaa päättää, täytyy asia unohtaa kokonaan ja alitajunta tekee päätöksen puolestani. Mutta aikaa näihin valintoihin kannattaa varata! Ensimmäisellä katselukierroksella ei kannata ostaa vielä mitään vaan tehdä ensin yleissilmäys tarjontaan ja vasta seuraavalla tai sitä seuraavalla kierroksella lähteä päättämään materiaaleja yksi kerrallaan ja aina verraten jo valittuihin saman tilan tuotteisiin. Tämä on aika lailla ison palapelin kokoamista, jossa jokaisen palan pitää sopia toisiinsa.

perjantai 3. elokuuta 2018

Mitä jäi käteen asuntomessulta?

Mekin tietenkin pyörähdimme asuntomessuilla jos omaan projektiin löytyisi jotain mielenkiintoista. Messuilla tulee kyllä käytyä aina kun ne vaan sijaitsevat järkevän ajomatkan päässä ihan noin ammatillisestakin mielenkiinnosta. En nyt aio tehdä mitään kaiken kattavaa kuvakavalkadia tai selostusta messuista kun kaikki sisustuslehdet ovat täynnä niitä ja kiinnostuneet ovat varmaan itsekin vierailleet Porissa.

Yleisfiilikseni messuista jäi valitettavasti aika laimeaksi. Talot olivat pitkälti ihan perusratkaisuja eikä mitään ennen näkemättömiä pohja- tai julkisivuratkaisuja näkynyt. Varsin tuttuihin ja turvallisiin ratkaisuihin oli päädytty. Ainoan poikkeuksen muodosti Talo Haltiatar, jossa oli käytetty kattotiiltä julkisivumateriaalina. Sisustuksetkaan eivät herättäneet minussa mitään inspiraatioita. Niistä olin eniten kiinnostunut nyt kun materiaalivalinnat ovat itsellekin ajankohtaisia ja olisin toivonut löytäväni jotain uusia pinnoitteita. Ei sillä, että omakotitaloissa pitäisi aina olla jotain uutta ja ihmeellistä, mutta messutaloihin kohdistuu aina enemmän odotuksia ja itse tykkään, jos pientaloissa on edes joku pieni persoonallinen juttu. Arkkitehdin silmiin pohjaratkaisut olivat kuitenkin mielestäni toimivampia kuin vuoden 2015 messuilla Vantaalla, jolloin olen viimeksi messuilla käynyt. Tilat olivat pääsääntöisesti hyvin kalustettavissa ja kahta henkilökohtaista inhokkiani ei ollut monessakaan talossa. Toinen noista on vessanpönttö saunan pesuhuoneessa suihkun vieressä ja toinen saunaosastolle käynti kodinhoitohuoneen kautta. Ja miksi en näistä pidä? Kuka haluaa istua pöntöllä kun joku toinen on suihkussa tai katselee saunasta? Pönttö voi hyvin sijaita pesuhuoneessa, mutta pienellä suunnittelupanoksella se saadaan sijoitettua esim. seinämän taakse, jolloin pöntölle saa vähän yksityisyyttä. Kodinhoitohuoneen käyttö pukeutumistilana on mielestäni perusteltua silloin kun neliöitä on vähän käytettävissä ja pukeutumiselle varataan oma nurkkaus kodinhoitohuoneeseen. Kun taas rakennetaan reilun kokoista omakotitaloa, mielestäni pukeutumistilalle voisi uhrata muutaman oman neliön. Kodinhoitohuoneessa on yleensä kotona eniten sekamelskaa, pyykkejä kuivumassa ja ehkä pyykinpesukonekin pyörimässä. Saunaan taas mennään rauhoittumaan ja rentoutumaan ja kodinhoitohuone saunan eteisenä ei ole omiaan tukemaan tuota tarkoitusta.

Muutama hyödynnettävä juttu messuilta kuitenkin löytyi! Meille on suunniteltu saunan terassille poreamme ja aiemmin ajatuksena oli laittaa nimenomaan sellainen perusulkoporeamme osittain upotettuna. Nuo ammeet ovat kuitenkin minun silmiini järkyttävän ruman näköisiä varsinkin sisäpuolelta ja messuilla jossain talossa tuollainen amme oli nimenomaan osittain upotettuna, jolloin tietysti sisäosa on vielä enemmän näkyvissä. Mutta sitten näin Drop poreammeen livenä ja se on kyllä visuaaliselta ilmeeltään ihan eri planeetalta. Kerrassaan hienoa designia! Joten meni kyllä ajatukset uusiksi tuon suhteen!


Toinen kiinnostava elementti oli erilaiset terassinuotiopaikat (mikä lie virallinen nimitys näille), joita oli esillä useilta toimittajilta. Olin jo aiemmin ajatellut, että nuotiopaikka olisi kiva alapihalla ja näiden myötä ajatus vaan vahvistui. Alustalla voisi polttaa nuotiota, grillata, hiillostaa kalaa ja parhaimmassa tapauksessa se toimisi myös alaterassin pöytänä. Dropilta oli esillä oma mallinsa, jossa nuotiokolon voi peittää teräslevyllä, jolloin se toimii myös pöytänä, mutta siinä taas ei ole lisäosina saatavana grillausritilää tai hiillostuslautaa kuten tuossa Jalotakan mallissa. Täytyy vähän perehtyä tarjontaan enemmän jos vaikka löytyisi malli, joka mahdollistaa nämä kaikki ominaisuudet. Tai sitten vaan kehitellä itse jotain tuotetta enemmän...






Vähän pitää antaa negatiivista kritiikkiä myös messujärjestäjille. Messuilla kun on kiertänyt jo muutamassa talossa, alkaa olemaan aika sekaisin, että miten päin minä tässä talossa nyt oikein olen. Jos kulkureitti kulkisi taloissa aina pääovesta sisään, saisi talosta heti paremman yleiskuvan. Monessa kohteessa kulkureitti alkoi esim. sivuovesta, jolloin talon kokonaisratkaisu oli paljon vaikeammin hahmotettavissa. Näin on ollut aiemmillakin asuntomessuilla ja tähän toivoisin muutosta.

perjantai 20. heinäkuuta 2018

Ensimmäisen välipohjan tekoa

Pienen tauon jälkeen taas työmaan kuulumisia. Kävin tässä välissä vähän lataamassa akkuja tällaisissa maisemissa. Päästiin vierailemaan ystäviemme huvilalle ja olikin varsin hulppea talo. Upeat maisemat yli Fuengirolan aina merelle asti!



Työmaalla ei toki reissumme aikana tapahtunut mitään, mutta sitä ennen ja tällä viikolla on edistytty. Nämä kelit ovat kyllä olleet lomalaisille varsin mahtavat, mutta työmaalla eivät ole kiitelleet. Pahimmillaan +32 ja jatkuva porotus ei oikein sovi yhteen rakentamisen kanssa. Päivän jälkeen kotiin on palannut varsin väsähtänyt mies. Naapurin rouvaakin oli alkanut säälittämään työporukan raataminen paahteessa ja hän oli pyytänyt heidät varjoon nauttimaan kylmää juomaa. Kiitokset sinne naapuriin! Mukavia naapureita meillä!

Kellarin seinät on nyt valmiit ja ensimmäisen välipohjan muotitukset tehty. Melko massiiviset tuennat vaatii valun alle... Seuraavana vuorossa on välipohjan raudoitus, reunojen muotitukset ja valu. Sitten päästään taas nostamaan seiniä ylöspäin.



Kellarin seiniin on alettu laittamaan bitumikermejä. Välissä täytellään vähän, että yltää tekemään seinien yläosan. Kallion ja kellarin seinän välissä on sen verran kapea kohta, ettei siihen mahdu telineitä pystyttämään. Kun täyttö on saadaan tehtyä ylös asti, helpottaa se työmaata aika paljon kun yläpihalle mahtuu varastoimaan tavaraa ja välipohjan päälle pääsee kiipeilemättä.





Lisäksi on tehty taas vähän kaiveluhommia kun tänään tuli Hsy:n kaverit tekemään viemäri- ja hulevesiliitokset. Sitten taas peitellään ja jos ja kun saadaan valokuitu tontillemme, kaivetaan taas auki. Kuulostaa vähän kaupungin hommilta :). Silloin ei onneksi tarvitse avata kuin pieni katuosuus kun kaivantoon laitettiin aiemmin pari varaputkea, joissa johtoja voidaan vedellä.

Pumppaamot on myös asennettu paikoilleen ja seuraavan täyttökierroksen jälkeen päästään tekemään anturat terassia ympäröiville tukimuureille ja parvekkeen kantavalle seinälle.

Paljon siis kaikenlaista piiloon jäävää työtä on tehty ja itse tietysti malttamattomana odotan konkreettisempaa edistymistä eli seinien nousemista. Taidanpa lähteä pyörimään laattaliikkeisiin, materiaalivalintojen kanssa saa hyvin kulumaan aikaa rakennustyön edistymistä odotellessa.

perjantai 29. kesäkuuta 2018

OPPITUNTI 7 PÄÄSUUNNITTELU


Pääsuunnittelijan rooli on ehkä rakennushankkeen epämääräisin suunnittelijan rooli. Varsinkin jos pääsuunnittelija ja arkkitehti ovat sama henkilö, monesti rakennuttajalle ei edes projektin lopuksi ole selvää mikä on ollut pääsuunnittelijan osuus. Lupakuvista puhutaan myös pääpiirustuksina, joten pääsuunnittelija mielletään usein niiden tekijäksi. Pääsuunnittelija ei kuitenkaan nimityksestä huolimatta varsinaisesti suunnittele mitään.

Pääsuunnittelijan vastuut on määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa ja on rakennushankkeen pakollinen osapuoli. Lyhykäisyydessään pääsuunnittelija vastaa suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta. Pääsuunnittelija on siten aina parhaiten perillä suunnitelmien kokonaisuudesta. Pääsuunnittelijan toimenkuvaan kuuluu selkeästi kolme osa-alueetta: Rakennusvalvonnan kanssa asiointi, eri suunnittelualojen suunnitelmien yhteensovittaminen ja rakennustyön lopputuloksen tarkistaminen.

Yhteydenpito rakennusvalvonnan kanssa sisältää lähtötietojen selvittelyn, luonnosten ennakkoesittelyn, rakennusluvan valmistelun sekä jättämisen ja rakennusvaiheessa tarvittavien asioiden selvittämisen. Pääsuunnittelija myös osallistuu rakennusvalvonnan aloituskokoukseen. Rakennusaikaisista muutoksista hän on tarvittaessa yhteydessä rakennusvalvontaan ja hankkii tarvittaessa luvan muutoksille.

Pääsuunnittelija valvoo, että eri suunnittelualojen (arkkitehti-, rakenne-, lvi-, sähkö-, piha- ja sisustussuunnittelu) suunnitelmat muodostavat yhtenevän kokonaisuuden rakentamista koskevien määräysten mukaisesti. Lisäksi hän tarkistaa, että suunnitelmat ovat riittävän laajat. Jokainen suunnittelija kuitenkin vastaa omista suunnitelmistaan ja niiden oikeellisuudesta. Esimerkiksi rakennesuunnittelija vastaa rakennelujuuslaskelmistaan eikä pääsuunnittelija vastaa niiden oikeellisuudesta. Suunnittelijoiden kesken yhteydenpito pientalokohteissa hoituu pääsääntöisesti puhelimitse ja sähköpostilla. Suunnitelmia lähetetään suunnittelijoiden kesken ristiin ja kommunikointi tapahtuu pitkälti suunnittelijoiden kesken. Silloin jos johonkin asiaan kaivataan rakennuttajan mielipidettä, otetaan hänet mukaan keskusteluun. Pääsuunnittelija tarkastaa kaikki suunnitelmat ennen kuin niitä leimataan rakennusvalvonnassa ja hän myös valvoo, että rakenne- ja lvi-suunnitelmat on toimitettu rakennusvalvontaan kyseisen kunnan ohjeistuksen mukaisesti.

Rakentamista valvoo vastaava mestari, mutta pääsuunnittelija tarkastaa lopuksi, että kohde on rakennettu pääpiirustusten mukaisesti. Rakentamisen aluksi pääsuunnittelija käy työmaalla tarkistamassa suunnitellut lattiakorot sen jälkeen kun rakennusten nurkat ja lattiakorot on merkitty työmaalle. Jos rakennusaikana tehdään jotain muutoksia suunnitelmiin, niistä on aina oltava yhteydessä pääsuunnittelijaan, joka arvioi muutoksen toteutuskelpoisuuden ja niiden mahdollisesti tarvitsemat muut toimenpiteet ja selvitykset. Joidenkin muutosten osalta voidaan tarvita hyväksyntä myös rakennusvalvonnalta ja pääsuunnittelija huolehtii siitä. Pääsuunnittelija käy työmaalla ennen loppukatselmusta tarkastamassa suunnitelmien mukaisuuden, mutta rakennus- ja lopputarkastuksissa pääsuunnittelijan läsnäolo ei ole tarpeellista.

Pääsuunnittelijan koulutusvaatimukset ovat väljemmät kuin esimerkiksi arkkitehti- tai rakennesuunnittelijan. Rakennusvalvonta arvioi aina lupakäsittelyn yhteydessä tapauskohtaisesti sopiiko kyseinen henkilö pääsuunnittelijaksi. Pääsuunnittelijana voi toimia esimerkiksi arkkitehti tai vastaava mestari. Yleensä pääsuunnittelijana on kohteen arkkitehti, joka onkin luontevinta. Esimerkiksi luonnosten esittely rakennusvalvontaan on helpompaa kun suunnittelija voi itse neuvotella mahdollisista muutoksista lupakäsittelijän kanssa kuin jos välissä olisi joku kolmas henkilö. Arkkitehti myös tietää taustat miksi piirustukset ovat sellaiset kuin ovat ja esimerkiksi työmaa-ajan muutoksien aiheuttamat vaikutukset suunnitelmiin on helpompi arvioida kokonaisuuden kannalta. Lisäksi pääsuunnittelijan täytyy olla perillä suunnitteluun liittyvistä rakennusmääräyksistä ja tämä vaatii tietysti tietämystä niistä ja arkkitehdin koulutukseen nuo sisältyvät.

Valmistaloprojekteissa pääsuunnittelija yleensä palkataan itse. Talotoimittajat eivät siis koskaan toimi pääsuunnittelijoina tai ainakaan minä en sellaiseen toimijaan ole törmännyt. Arkkitehtisuunnittelija nimetään usein talotehtaan puolesta ja rakennuttaja hoitaa pääsuunnittelijan palkkaamisen. Näissä tapauksissa pääsuunnittelija käy läpi talotehtaan suunnittelijan tekemät piirustukset ja kommentoi niissä havaitsemiaan puutteita tai muutostarpeita. Pääsuunnittelija esittelee suunnitelmat rakennusvalvontaan ja välittää eteenpäin tiedon mahdollisista muutostarpeista talotehtaan suunnittelijalle.

Pääsuunnittelu kestää siis käytännössä koko rakennusprojektin aina suunnittelun aloituksesta lopputarkastukseen. Pääsuunnittelun hinta n. 200 neliön talolle pyörii pääkaupunkiseudulla 1500-2500€ tuntumassa.