OPPITUNTI 10 IKKUNAT

Ikkunat ovat hyvin merkittävä osa rakennusta ja niihin on hyvä perehtyä vähän tarkemmin. Ikkunoihin pystyy helposti vaikuttamaan vaikka olisi talopakettikin kyseessä ja niiden teknisiin ominaisuuksiin joutuu pakostikin jossain vaiheessa ottamaan kantaa. Ikkunat liittyvät myös niin läheisesti ilmansuuntiin ja näkymiin, että sillä voi olla merkitystä jopa jo tontin valinnassa.

 

VALON MÄÄRÄ JA ILMANSUUNNAT

 

Talon sijoituksessa tontille ja pohjaratkaisua suunnitellessa ikkunoiden toivotut suuntaukset on tärkeää ottaa huomioon.Tilojen sijoittelua voi pohtia sitä kautta, mihin aikaan päivästä toivoo minkäkin huoneen kylpevän valossa tai mihin suuntaan haluaa saunasta katsella. Yleensä paras näkymä- ja ilmansuunta varataan niille tiloille, joissa oleskellaan eniten. Jos keittiöön halutaan aamuaurinkoa, sijoitetaan se tietysti idän puolelle. Saunaterassilla taas nautiskellaan mielellään ilta-auringosta ja se sijoitetaan lännen puolelle. Jotkut haluaa makuuhuoneen ehdottomasti aamuauringon puolelle ja jotkut taas ei missään nimessä. Omia toiveita on hyvä pohtia jo ennen kuin taloa aletaan varsinaisesti suunnittelemaan ja kertoa toiveista talon suunnittelijalle.

 

Ikkunoiden kautta tuleva valon määrä riippuu sen koon lisäksi myös ilmansuunnasta, johon se avautuu. Eteläseinän ikkunaan aurinko paistaa enimmän osan päivästä. Usein ihmiset haluavatkin paljon ikkunapintaa nimenomaan etelään, mutta varjopuolina on suoran valon materiaaleja haalistava vaikutus sekä kesäisin lämmittävä vaikutus. Tähän voidaan toki vaikuttaa erilaisilla suojakalvoilla, verhoilla ja katoksilla sekä muilla rakenteellisilla ratkaisuilla, joilla suoraa auringonvaloa voidaan vähentää.

Pohjoisseinän ikkunoista aurinko ei paista suoraan huoneeseen ja valon määrä on siten vähäisempi, mutta valo on tasaisempaa ja sieltä tuleva valo on kaunista eikä se myöskään häikäise. Taiteilijat esimerkiksi suosivat juuri pohjoiseen suuntautuvia ikkunoita. Eli pohjoinenkaan ei ole huono suunta ikkunoille kun vaan huomioi ikkunan koossa valon vähäisemmän määrän.

 

Ikkunan laittaminen asuinhuoneeseen kahdelle eri seinälle tuo tilaan kahdentyyppistä valoa kun eri ilmansuunnista tuleva valo on aina erilaista luonteeltaan. Mikäli ikkuna voidaan sijoittaa kulmaratkaisuna, avautuu myös näkymä ulos paremmin.
 

Oma lukunsa on kattoikkunat. Niistä tuleva valo on ihan omanlaista. Tämän voi käydä kokemassa esimerkiksi tänä syksynä Helsinkiin avautuneessa Amos Rexin taidemuseossa, jossa ainoa luonnonvalo tulee upeiden kattoikkunoiden kautta. Pientaloissa niitä ei kauhean paljon Suomessa enää käytetä johtuen niissä ilmenneistä teknisistä ongelmista. Monissa muissa maissa kattoikkunoita sen sijaan käytetään enemmän pientaloissakin kun ilmasto ei aiheuta niin suuria haasteita rakenteille. Toki kattoikkunatkin ovat vuosien varrella kehittyneet teknisesti paljon, mutta onhan se aina yksi vuotopaikkariski lisää katolle.

 

Luonnonvalo on yleensä hyvä asia tilalle kuin tilalle kun valoja ei tarvitse aina laittaa päälle tilaan mennessä. Siksi myös epäoleellisiinkin tiloihin kuten vaatehuone tai varasto kannattaa harkita vaikka ihan pientä ikkunaa mikäli se on mahdollista. Myös ovi voi toimia ikkunana kun valitsee mallin, jossa on lasia. Tilojen välisillä sisäikkunoilla voidaan valoa tuoda myös rakennuksessa sisempänä tai maan alla sijaitseviin tiloihin, joihin ei muutoin saada luonnonvaloa.

 

NÄKYMÄT

 

Valon lisäksi oleellinen asia on se mitä ikkunasta näkyy. Jos tontilla on joku kaunis puu tai johonkin suuntaan on hieno näkymä, voi sen tuoda osaksi sisätiloja ikkunan oikealla sijoituksella. Se ei välttämättä tarkoita seinän kokoista lasiseinää vaan hyvin sijoitettu kapeampi pystyikkuna voi muodostaa hienosti raamit jollekin näkymälle. Vaakasuuntainen leveä ikkuna taas voi avata kivan kaistaleen näkymästä tai taivaasta ja sisätilat säilyvät suojatumpina.

 

Nykyäänhän käytetään paljon isoja, koko seinänkin kokoisia ikkunaseiniä. Kaksi kerrosta korkeat olohuoneet ja siinä oleva ikkunaseinä ovat suorastaan muoti-ilmiö. Jos olosuhteet ovat otolliset niin näyttäviähän ne ovatkin. Valitettavan paljon näkee kuitenkin taloja, joissa ikkunaseinä suuntautuu tielle päin ja verhot ovat aina ikkunan edessä suojaamassa ohikulkijoiden katseilta. Siksi ikkunaseinää ja sen sijoitusta kannattaa harkita tarkasti varsinkin jos arvostaa yksityisyyttä. Päivänvalossa näkyvyys sisälle ei ole niin häiritsevä, mutta varsinkin iltaisin sisätilat ovat kuin akvaario ohikulkijoiden katseltavaksi. Ihanteellisimmassa tapauksessa ikkuna voidaan sijoittaa niin, ettei siitä näe suoraan sisälle tieltä tai lähellä olevasta naapuritalosta. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi suuntaus puistoon tai metsään sekä naapuria korkeammalla oleva sijainti. Tiiviissä kaupunkirakentamisessa tämä ei kuitenkaan monesti ole mahdollista.

Muutamia vinkkejä ikkunaseinästä haaveileville:

- jos ikkunan toivottu suuntaus on suoraan naapuriin tai tielle päin ja tontti on suurin piirtein samalla korkeudella, pitää miettiä miten näkösuojaus hoidetaan. Esimerkiksi talousrakennuksen sijoituksella saadaan hyvin estettyä uteliaiden katseet.

- jos tontti sijaitsee korkeammalla kuin missä ohikulkijat kulkevat tai ikkuna on toisessa kerroksessa, estää se jo itsessään näkyvyyttä. Lisäksi jos ikkunan edessä on esimerkiksi parveke umpikaiteella, ei ikkunasta näy ulos muuta kuin huoneiden yläosa.

- jos näkyvyys on ongelma, voi pohtia vaikka muutamaa kapeampaa ikkunaa, jolloin koko huone ei ole näkyvillä. Myös kulmassa sijaitseva korkea ikkuna on näyttävä ratkaisu kapeampanakin. Tuolloin suurin osa huoneesta säilyy yksityisempänä ja silti näkyvyys ulos on hyvä.

- ikkunaseinää voi myös harkita tiloihin, joissa näkyvyys ei niin paljoa häiritse kuten esimerkiksi portaikkoon tai eteiseen.

- jos näkösuojaus hoidetaan istutuksilla, kannattaa harkita sijoittaisiko jo valmiiksi isoihin taimiin, jolloin näkösuojan kehittymistä ei tarvitse odottaa niin kauan.

- jos kuitenkin päädytään verhojen tuomaan näkösuojaan, kannattaa valita sellainen ratkaisu, joka on helposti käytettävissä. Erilaiset verhotyypit lisääntyvät ilahduttavissa määrin ja valittavana on mm. eri suojaustason screenkaihtimia, joissa kangasvalinnalla voidaan säädellä näkyvyyttä toiveiden mukaan. Verhojen sähköistys lisää niiden helppokäyttöisyyttä varsinkin korkeissa ikkunoissa. Muista siis kertoa sähkösuunnittelijalle mikäli pohdinnassa on verhojen sähköistys. Budjetin rajoittaessa valintaa verhot voidaan hyvin asentaa myös myöhemminkin kun vaan sähköistykseen on varauduttu rakennusvaiheessa.

 

TILOJEN KALUSTETTAVUUS

 

Ikkunoiden sijoittelussa pitää pohtia myös tilojen kalustettavuutta. Huoneista on hyvä piirtää ns. kalustepohja, jolloin nähdään, että kaikki tilaan suunnitellut kalusteet mahtuvat ilman, että ikkunat estävät niiden sijoittamista.

 

Vaakasuuntaisen sijoituksen lisäksi ikkunan alareunan korkeudella on merkitystä kalustusta ajatellen. Lattiasta lähtevät ikkunat on kivan moderneja, mutta voivat hankaloittaa kalustamista. Tämä ei muodostu ongelmaksi jos ikkunat suunnitellaan niin, että huonekalut pystytään sijoittamaan muuten kuin ikkunan eteen. Ikkunaseinällisessa olohuoneessa on hyvä olla muutoin ehjää seinäpintaa kalusteita varten tai riittävästi tilaa kalusteiden sijoittamiselle keskelle huonetilaa.
Kirjoituspöydän korkeus on yleensä vähän reilu 70cm, joten jos pöytä halutaan ikkunan eteen, alareunan ihanteellinen korkeus on 80cm. Harkkotaloissa harkkojen moduulimitoitus menee 20cm jaolla parittomilla luvuilla, joten tuo 80cm vaatisi harkkojen leikkelyä. Eli alareuna sijoitetaan silloin 70 tai 90 senttiin.
Sänkyä ei yleensä sijoiteta ainakaan ison ikkunan kohdalle, joten sille pitäisi löytyä ikkunaton sijoituskohta.

 

ARKKITEHTUURI

 

Ikkunoilla voidaan vaikuttaa tehokkaasti talon arkkitehtuuriin ja parhaassa tapauksessa ne korostavat sitä.

 

Moderneissa talotyypeissä käytetään yleensä pelkistetympiä ikkunamalleja, perinteisistä poikkeavia muotoja ja ikkunapinta-alat voivat olla hyvin suuriakin. Perinnetaloissa taas suositaan paljon ikkunaristikoita ja ikkunat ovat maltillisemman kokoisia.

 

Ikkunoiden sijoittelussa joudutaan aina ajattelemaan sekä sisäpuolen arkkitehtuuria ja toiminnallisuutta että julkisivun sommittelua samanaikaisesti. Jos ikkunan muoto ja paikka mietitään pelkästään sen mukaan mikä on ihanteellisinta sisätilan kannalta, tulee julkisivusta helposti levoton. Kovin monen muotoisten ja tyyppisten ikkunoiden läiskiminen summittaisesti samaan julkisivuun ei todennäköisesti johda tasapainoiseen lopputulokseen. Epäsymmetrinenkin julkisivu voi olla toki kiinnostava, mutta sekin vaatii tarkkaa sommittelua.

 

Julkisivuissa ikkunoita voidaan joko korostaa tai piilottaa. Seinäväristä poikkeava karmiväri nostaa niitä enemmän esille kuin seinän sävyyn soinnutetut karmit. Yksittäisiä ikkunoita voidaan "piilottaa" yhdistämällä ikkunoita visuaalisesti karmien värisellä seinäosuudella, jolloin ne sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi.

 

IKKUNOIHIN LIITTYVIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

 

Vuoden 2018 alusta voimaan tulleet määräykset edellyttävät ikkunoihin kaidelasimääräykset täyttävää lasitusta mikäli ikkunan alareuna on alle 700mm päässä lattian tai maan pinnasta. Tuollainen ikkuna on selkeästi kalliimpi kuin tavallinen.

 

Ääneneristysvaatimuksiin tuli myös muutoksia vuoden 2018 alusta ja monissa pientalokohteissa joudutaan nykyään teettämään ns. ääneneristysselvitys. Ikkunat vaikuttavat oleellisesti rakennuksen vaipan ääneneristävyyteen ja selvityksessä määritetään jokaiselle ikkunalle ääneneristävyysarvo.

 

Kellaritilojen ikkunoiden pitää alle reilusti alle 10% huoneen alasta, jotta tila ei täytä asuinhuoneen määritelmää.

 

Jokaisessa asuinhuoneessa pitää olla tuuletusmahdollisuus. Käytännössä tiloissa pitää siis olla yksi avattava ikkuna tai sen osa. Myös ovi täyttää määräyksen. Makuuhuone pelkällä kiinteällä ikkunalla ei siis ole mahdollinen.

 

Asuinhuoneen ikkunan minimikoko on 10% huonealasta. Tuota pienemmällä ikkunalla huonetta ei voi määritellä virallisesti asuinhuoneeksi.

 

Toisen kerroksen makuuhuoneista pitää olla poistumismahdollisuus tulipalon sattuessa, joten jokaisessa huoneessa on oltava poistumistiemääräykset täyttävä varatieikkuna.

 

TEKNISET OMINAISUUDET

 

Ikkunatyypeissä vaihtoehtoja on ns. kiinteä mek-ikkuna tai avattava mse-ikkuna. Kiinteän ikkunan etuja ovat sirompi karmirakenne ja vain kaksi pestävää pintaa. Huonoja puolia on huonompi ääneneristävyys sekä mahdollisten sälekaihtimien sijoitus ikkunan sisäpintaan, jossa ne pölyyntyvät ja ovat alttiimpia vaurioille. Mse-ikkunaan sälekaihtimet saadaan ikkunan sisään. Mse-ikkunassa vastaan voi tulla ikkunan koko, kiinteitä ikkunoita pystytään tekemään suurempina. Tyyppiä valitessa kannattaa huomioida myös ikkunan pestävyys. Isot ja korkealla olevat ikkunat ovat yleensä järkevämpiä olla kiinteinä. 2. kerroksen ikkunat taas on järkevämpää laittaa avattavina ellei ikkunan edessä ole parveketta, josta ikkunan pääsee pesemään ulkopuolelta.

 

Pientaloissa käytetään tyypillisimmin joko puu-alumiini-ikkunoita tai alumiini-ikkunoita. Puu-alumiini-ikkunassa runko on puuta ja ulkopuolen puite on peitetty alumiiniverhouksella. Näiden ikkunoiden maksimikoko kiinteinä on n. 6 neliötä riippuen vähän leveyden ja korkeuden suhteesta. Esimerkiksi ikkunaseinissä on silloin käytännössä monta ikkunaa vierekkäin, jolloin lasien välissä on kaksi karmia. Alumiini-ikkunajärjestelmillä pystytään tekemään suuriakin ikkunakokonaisuuksia, jolloin lasien välissä on vain yksi karmi ja rakenne on siten sirompi. Alumiini-ikkunat ovat kuitenkin huomattavasti kalliimpia kuin puu-alumiini-ikkunat.

 

Ikkunoiden u-arvot ja pinta-ala vaikuttavat rakennuksen energiatehokkuuteen. Mitä pienempi ikkunan u-arvo on, sitä parempi on talon energiatehokkuus. Matalaenergiataloon valitaan mahdollisimman energiatehokkaat ikkunat ja myös niiden koko pidetään maltillisena.

Erityisesti kivitaloissa kännykkäkuuluvuus ja nettiyhteys voivat muodostua ongelmaksi kun signaalit eivät läpäise kiviseiniä ja selektiivi-ikkunoita. Muutama ikkunatoimittaja on kehittänyt ikkunaratkaisun, jossa signaalit läpäisevät ikkunan. Tällaisia ikkunoita on tällä hetkellä ainakin Tiivin Connect Antenni ja Lammin Signal Window. Myös Finnfoam on tuonut markkinoille oman ratkaisunsa, joka on nimeltään FF-Signal. Kyse on signaalivahvistimesta, joka on kahden 20mm eristelevyn välissä. Vahvistin voidaan sijoittaa esimerkiksi ikkunan karmin ja seinänpielen väliin, jolloin tuo on huomioitava ikkunan mitoituksessa. Muita mahdollisuuksia paneelin sijoittamiselle voit käydä lukemassa tästä linkistä.
FF-Signal

OPPITUNTI 4 TONTIN VALINTA

Tonttia etsiessä mennään usein aika fiilispohjalta. Tontin täytyy säväyttää jollakin tavalla ja siitä pitää tulla sellainen tunne, että tähän minä haluan majani pystyttää. Tonttia valitessa on kuitenkin hyvä huomioida fiiliksen lisäksi myös käytännön asioita ennen ostopäätöstä.

 

SIJAINTI

Asunnon ostamisessa yksi oleellisimmista asioista on sijainti ja sama pätee tontin suhteen. Sijaintiin liittyviin asioihin ei pysty itse mitenkään vaikuttamaan myöhemmin.

Oleellista on toki, että uskoo itse viihtyvänsä hyvin alueella ja sen tarjoamat ominaisuudet sopivat omaan elämäntilanteeseen. 

Jokapäiväiset kulkumatkat kodin ja työn välillä on merkittävä asia. Pitkät työmatkat vievät paljon aikaa ja aiheuttavat tietysti matkakustannuksia. Kauempaa saa yleensä tontin edullisemmin, mutta jos matkakustannukset nostavat kuukausimenoja huomattavasti niin on hyvä laskeskella onko edullinen tontti loppupelissä sitten kuitenkaan niin edullinen. Ja jos työmatkaan kuluu joka päivä 2 tuntia niin joku arvo vapaa-ajallakin tietysti on vaikka sitä ei rahassa pystykään mittaamaan.

Sijainnilla on myös erittäin suuri merkitys talon jälleenmyyntiarvoon. Sama talo Espoossa voi olla myyntitilanteessa 200000€ arvokkaampi kuin esimerkiksi Karkkilassa.

Maantieteellisen sijainnin lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota lähiympäristön negatiivisiin asioihin kuten isoihin teihin ja muihin häiriötä aiheuttaviin asioihin. On hyvä huomioida, että vaikka itseä liikenteen melu ei häiritsisi, talon myynnin yhteydessä ostajat eivät ajattele samalla tavalla. Kiinteistöjen myyntitilanteessa suurin osa mahdollisista ostajakandidaateista karsiutuu pois jos talon lähellä sijaitsee vilkkaasti liikennöity tie. Luonnollisesti potentiaalisten ostajien määrän vähentyminen vaikuttaa myyntihintaan.

 

KAAVAMÄÄRÄYKSET

Kaavamääräykset sanelevat mitä tontille saa rakentaa. Määräyksiin voi rakennusvalvontaviranomainen myöntää pieniä poikkeuksia, mutta esimerkiksi 1-kerroksiseksi kaavoitetulle alueelle on yleensä turha kuvitellakaan rakentavansa 2-kerroksista taloa. Rakennusvalvontaviranomaiselta voi toki tiedustella alustavaa kantaa johonkin poikkeamaan, mutta 100% varmuutta asiaan ei saa ennen kuin vasta lupakäsittelyn myötä. Kaavamääräykset ovat laillisilta perusteiltaan niin vahvoja, että vaikka lupaviranomainen olisi valmis jonkun poikkeaman hyväksymään, naapurin valitus voi estää poikkeaman saamisen. Jos yksikin naapuri tekee asiasta huomautuksen lupakäsittelyn yhteydessä, rakennusvalvontaviranomainen ei yleensä luvita poikkeamaa, koska myöhemmissä oikeusportaissa kaavamääräys on niin vahva peruste, että valitus yleensä menee läpi.

Kaavojen sitovuudessa on alueellisia eroja ja kaavan iällä on myös merkitystä sen sitovuutta arvioidessa. Mitä uudempi kaava, sitä sitovampi se on. Vanhoissa kaavoissa on yleensä vähemmän määräyksiä ja poikkeamia on joiltain osin helpompi saada, koska rakennustavat ovat muuttuneet kaavan valmistumisen ajoista.

Asemakaavassa voidaan määritellä esimerkiksi seuraavanlaisia asioita:

• Kerrosluku. Yleensä kaavassa määritellään aina minkä korkuisia taloja alueelle saa rakentaa. Kerrosluvun lisäksi voi talon maksimikorkeus olla ilmoitettuna mittana. Esimerkiksi Helsingin vanhoilla omakotitaloalueilla korkeus on määritelty hyvin maltilliseksi, jotta uudet talot noudattelevat jo rakennettujen talojen mittasuhteita. Maksimikorkeus voi olla esimerkiksi 7m, jolla saa hyvin tehtyä normaaleilla huonekorkeuksilla olevan 2-kerroksisen talon harjakatolla, mutta pulpettikaton kanssa tulee hankaluuksia keskikorkeuden laskentatavasta johtuen (keskikorkeus lasketaan nykyisen maanpinnan ja seinän ja vesikaton leikkauspinnan välisestä erosta ja pulpettikatolla ylempi räystäs nostaa keskikorkeutta). Kerroslukuun voidaan kaavassa vaikuttaa  myös ns. peittoalamääräyksellä. Annettua rakennusoikeutta ei saa mahtumaan 1-kerroksiseen taloon jos peittoala on pienempi kuin sallittu rakennusoikeus.
• Rakennusoikeus. Tontille sallittu rakennusoikeus voidaan määritellä tehokkuusluvulla (e=0,20) tai lukuna (esim. 250m²). Rakennusoikeus määrittelee tontille rakennettavan talon maksimialan. Yleisesti ottaen tuo on nimenomaan maksimi eikä siihen sallita minkäänlaista ylitystä. Joitain poikkeuksia kuitenkin on. Mm. Helsingissä rakennusoikeuteen saa 5m² lisää rakentamalla esteettömän talon. Vantaalla taas joillain alueilla rakennusoikeutta on mahdollista ylittää maksimissaan 10% hakemalla poikkeamista rakennusluvan yhteydessä. Lisätilaa on mahdollista saada rakentamalla tiloja, joita ei lasketa rakennusoikeuteen kuten kellaria (mikäli kaava tai tontin ominaisuudet eivät sitä estä) tai hyödyntämällä alle 160cm korkeiden tilojen käyttöä. Lisäksi kaava voi mahdollistaa lisäkerrosalaa esimerkiksi autosuojaa tai talousrakennusta varten. Autosuojan kuluttama rakennusoikeus vaihtelee kunnittain. Helsingissä sekä autotalli että -katos lasketaan rakennusoikeuteen ellei kaavassa ole muunlaista mainintaa. Mikäli sille ei kaavassa ole annettu lisärakennusoikeutta, lasketaan ne siis varsinaiseen rakennusoikeuteen. Espoossa autokatosta ei yleensä lasketa rakennusoikeuteen, ainoastaan talli lasketaan kerrosalaan. Rakennusoikeuteen lasketaan ulkoseinistä 250mm, jolloin varsinainen hyötyala eli huoneistoala on n. 10% pienempi.
• Ulkonäölliset asiat. Kaavassa voidaan määrätä kattokaltevuus,- muoto ja -materiaali. Jos kaava määrää harjakaton niin oletuksena on silloin, ettei muunlaisia kattomuotoja voi tuolle alueelle tehdä. Näissä on kuitenkin hirveän suuria alueellisia eroja kuinka tarkasti määräyksistä pidetään kiinni. Parhaiten tästä saa osviittaa kun katselee alueelle jo rakennettuja taloja. Jos kaikissa on harjakatto niin siitä voi päätellä, että muita kattomuotoja tuskin sallitaan. Kaava voi myös määrätä julkisivumateriaalin tai -värin. Jos kaava määrää puujulkisivun, kivitalon rakentajan kannattaa ehkä unohtaa kyseinen tontti ellei sitten halua vuorata kivitaloaan puulla. Kaavamääräysten lisäksi lupakäsittelijät arvioivat myös rakennuksen soveltuvuutta kyseiselle alueelle. Eli vaikka kaavassa ei olisi mitään mainintaa ulkonäöllisistä seikoista, voi lupakäsittelijä vaatia sopeuttamaan talon ulkonäöllisesti olemassa olevaan rakennuskantaan. Selkeälle rintamamiestaloalueelle voi olla hankala saada lupaa modernille pulpettikattoiselle talolle vaikkei kaavassa olisi mitään ulkonäköön liittyviä määräyksiä.
• Rakentamistapaohje. Kaavan lisäksi alueella voi olla lisäksi rakentamistapaohje. Se määrittelee kaavaa tarkemmin kaavoittajan periaatteita alueelle. Rakentamistapaohje ei ole niin määräävää ja vahva kuin kaava, mutta voi silti sanella alueelle rakennettavien talojen ja ympäristön ominaisuuksia.
• Osayleiskaava. Kaikilla tonteilla ei ole vielä asemakaavaa. Silloin rakentamista säätelee osayleiskaava. Rakentamista varten tarvitaan silloin suunnittelutarveratkaisu, jolla määritetään mitä tilalle saa rakentaa. Monesti tuo on myytävälle tontille jo haettu valmiiksi, mutta mikäli sitä ei ole, ostaja hoitaa sen hakemisen. Siinä tapauksessa kaupasta kannattaa tehdä ehdollinen eli mikäli rakentamislupaa ei saada, kauppa peruuntuu automaattisesti.

Mikäli kiinnostavalla tontilla on kaavamääräyksiä, joista halutaan poiketa, kannattaa aina olla yhteydessä suoraan kyseisen alueen lupakäsittelijään ja selvittää alustavaa kantaa mahdollisiin poikkeamiin. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että kanta on hyvin alustava mikäli sellaisen nyt ylipäänsä onnistuu saamaan.

 

MAAPERÄ

 

Tontin maaperällä on vaikutusta perustamistapaan ja pihan olosuhteisiin. Karkeasti maaperät voidaan perustamistavan perusteella jaotella kolmeen ryhmään: kova maa (kuten moreeni), pehmeä maa (kuten savi) ja kallio. Kova maaperä mahdollistaa normaalin anturaperustuksen ja maanvaraisen laatan. Savimaalla joudutaan paaluttamaan ja rakentamaan alapohja kantavana tai tekemään massanvaihto. Kalliotontilla joudutaan yleensä louhimaan.

Perustamistavalla on suuri merkitys kustannuksiin. Kustannuksia syntyy eniten paaluttamisesta ja louhinnasta. Joskus joudutaan jopa tekemään molempia ja se on luonnollisesti se kallein vaihtoehto. Mikäli budjetti on tiukka, paras tontti maaperän perusteella on moreeni.

Useimmiten myytäville tonteille ei ole tehty maaperätutkimusta, joten tässä ollaan pitkälti silmämääräisten havaintojen varassa. Kaupungilta voi saada suuntaa antavan maaperäkartan, mutta maaperä voi todellisuudessa vaihdella paljonkin kartasta. Kalliotontti on tietysti helppo havaita, muiden osalta arviointi onkin haasteellisempaa. Kasvillisuudesta voi saada viitteitä arviointiin. Jos tontilla kasvaa kosteassa maaperässä viihtyviä kasveja kuten pajuja, viittaa se pehmeään maaperään. Yleensä vanhoilla pellonpohjatonteilla on aina savimaata. Jos taas tontilla kasvaa puita, jotka eivät viihdy kosteassa kuten esimerkiksi mäntyä ja maasto on muutenkin kuivan oloista, on todennäköisempää, että tontilla on kova maaperä.

Maaperän lisäksi rakentamiseen saattaa vaikuttaa pohjaveden korkeus. Kaikki rakenteet pitää saada pohjavesitason yläpuolelle ja jos pohjavesi on lähellä maanpintaa, voi se estää kellarin rakentamisen. Mikäli kellari on ehdottomasti toiveissa, tulee pohjaveden tasosta saada varmuus. Silmämääräistä arviota varten voi tutkia lähialueen talojen ratkaisuja. Mikäli suurin piirtein samalla korkeusasemalla sijaitseviin suhteellisen uusiin taloihin on tehty kellareita, on se todennäköisesti mahdollista kyseisellekin tontille. Pihakaivojen vedenpinnasta voi myös tehdä päätelmiä pohjaveden korkeudesta. Mikäli veden pinta on lähellä maanpintaa, on pohjavesikin silloin yleensä korkealla.

Jos maaperästä halutaan saada varmuus ennen ostopäätöstä, tulee tontille teettää maaperätutkimus. Mikäli on tarkoitus rakentaa kellari, kannattaa tutkimuksen yhteydessä tilata myös pohjavesiputken asennus, jolla pohjaveden tasosta saadaan varmuus. Tämän tutkimuksen myös rakennusvalvonta vaatii kellarillisissa taloissa lupakäsittelyn yhteydessä.

Talon rakentamisen lisäksi maaperä vaikuttaa tulevan pihan kasvillisuusolosuhteisiin. Kalliotontille ei saa isoa nurmipihaa (tai ainakaan se ei ole järkevää) ja kostealle tontille taas japanilainen kuiva puutarha ei ole hyvä valinta. Luontevin ratkaisu on aina pihatyyppi, joka sulautuu alueen luonnolliseen kasvillisuuteen.

 

MAASTONMUOTO

 

Tasamaan tontti ja rinnetontti tarkoittavat erilaisia ratkaisuja talon suhteen. Talo pitäisi aina suunnitella tontin maastonmuotojen mukaan eikä päinvastoin. Mikäli haaveillaan rinneratkaisusta, tasamaan tontille ei saa sellaista. Tai saa toki muokkaamalla tontille kummun, mutta luonnollisen näköiseen ratkaisuun sillä ei päästä eikä ainakaan kaavatonteilla rakennusvalvonnaltakaan saa siunausta tällaiselle ratkaisulle.

Rinnetontille taas ei istu luontevasti tasamaan ratkaisu. Lattiakoron ollessa ylärinteen puolella hieman maanpintaa ylempänä, nousee se alarinteen puolella maasta yhtä paljon kuin rinne talon matkalla laskee. Korkoero pitäisi siis huomioida porrastamalla pohjaratkaisua. Jos rinteen jyrkkyys on suurin piirtein kerroksen verran talon mitalla, voi alarinteen puolelle tehdä talon alle autokatosta tai asuintilaa/kellaria, mutta silloinhan ei kyse olekaan enää tasamaan ratkaisusta. Molemmille tonteille löytyy hyviä ratkaisuja, mutta tontin maastonmuotojen on hyvä tukea toivottua taloratkaisua.

 

ILMANSUUNNAT

 

Ilmansuunnilla on suuri vaikutus tontin viihtyisyyteen ja ne myös sanelevat rakennusten sijoittelua tontille. Oleskelupiha ja terassit pyritään yleensä suuntaamaan etelään tai länteen, jolloin auringonpaisteesta voidaan nauttia silloin kun kotona eniten ollaan. Rinnetonttien osalta ihanteellisimpia ovat etelään tai länteen laskevat rinteet, koska ne ovat valoisampia ja lämpimämpiä kuin itä- ja pohjoisrinteessä sijaitsevat.

Ilmansuuntia huomioidessa oleellisia asioita on tontin sisäänajon ja tonttikadun suunta ja ne osaltaan vaikuttavat rakennusten ja pihatoimintojen sijoitteluun. Mikäli esimerkiksi toivotaan terassia etelään ja talon rauhallisemmalle puolelle, on se mahdoton yhtälö mikäli katu sijaitsee tontin eteläpuolella. Ideaalitilanteessa tie ja tontin sisääntulo on tontin pohjois- tai itäreunalta, jolloin oleskelupihaksi muodostuu luontevasti rauhallinen etelä-/länsipuoli. Rakennusten ja niiden sijoituksen hyvällä suunnittelulla pystytään kuitenkin yleensä muodostamaan rauhallista ja aurinkoista oleskelupihaa myös ilmansuunniltaan vähemmän ihanteellisille tonteille.

Tontin olosuhteisiin voi vaikuttaa myös tontin etelä- tai länsipuolella olevat varjostavat elementit. Jos siellä kasvaa esimerkiksi suuria puita tai on korkeita rakennuksia, voi tontti olla varsinkin iltapäivästä ja illasta hyvinkin varjoinen kun auringon tulokulma madaltuu. Auringon kiertoa tontilla on hyvä käydä katsomassa eri kellonaikoihin, jolloin pystyy näkemään kuinka paljon tontin ulkopuoliset asiat varjostavat.

 

Tosiasiahan on se, että harvat tontit ovat kaikilta olosuhteiltaan ideaaleja ja oleellista on tiedostaa tontin mahdolliset huonot puolet. Ikävä kyllä näin ei ole aina. Työssäni minulle on tullut vastaan monia ihmisiä, jotka eivät ole ymmärtäneet tonttia ostaessaan sen rajoitteita. Asiakkaanani on ollut ihmisiä, jotka ovat ostaneet tontin, jolle ei saanut rakentaa heidän haluamaansa 2-kerroksista ratkaisua. Yksi perhe ei ollut ymmärtänyt, ettei heidän toivomansa kokoinen talo mahdu tontin rakennusoikeuteen ja yksi ei saanut rakentaa haluamaansa modernia kivitaloa suojellulle pientaloalueelle. Moni on joutunut luopumaan kellarista pohjaveden korkeuden takia. Osassa tapauksista tontille on sitten suunniteltu alkuperäisistä toiveista poikkeava talo, mutta ikävimpiä ovat olleet ne tapaukset, joissa tontti on laitettu myyntiin, kun on selvinnyt ,ettei tontille yksinkertaisesti voi rakentaa sitä taloa mistä on unelmoitu.