maanantai 26. marraskuuta 2018

EI VOI KAUHALLA OTTAA JOS ON LUSIKALLA ANNETTU

Kuten aiemmin kerroinkin niin alueellemme vedetään Telian valokuitua ja kuitulinjaa on vedetty tontillemme johtavan tien alle viimeisen kuukauden aikana. Tällä viikolla pääsivät sitten meidän tonttiliittymän pariin. Meillähän laitettiin aiemmin tehtyyn kaivantoon ylimääräinen putki juuri tällaista tarkoitusta varten, ettei tarvitse avata kaivantoa uudelleen. Laitettiinpa putkeen vielä vetonaru, jotta johtojen vetäminen sinne onnistuu helpommin.

Telian urakoitsija tuli paikan päälle ja mieheni kävi kädestä pitäen näyttämässä mihin putkeen kuitu laitetaan ja kertoi, että putkessa on vetonaru, jolla kuidun vetoa voi avittaa. Eipä sitten mennyt tämä perille ihan kaikille osapuolille kun yksi miehistä kaiketi kummasteli, että mikä se tällainen naru on tässä putkessa ja veti siitä sen verran, että talon päässä oleva narun pää sujahti putkeen ja eihän ne sitä sieltä enää millään saaneet takaisin. Joutuivat sitten työntämään kuidun ilman vetonarun apua ja useampi tuntihan siinä vierähti ennen kuin kuitu oli talolla asti, matkaa on kuitenkin yli 40 metriä. Olisi ehkä vähän saattanut helpottaa se vetonaru...

Mutta eihän tässä tietenkään ollut kaikki. Siinä samalla kun urakkaporukka työnsi sitä kuitua putkeen niin laittoivat sen mukana tulemaan uuden vetonarun, jonka saivatkin kuidun mukana onnellisesti tekniseen tilaan asti. No eiköhän joku urvelo sitten innoissaan vetänyt sitä narua niin pitkälle, että narun toisessa päässä ollut solmu luiskahti putkeen ja sinnehän se jäi jumiin eikä liikkunut enää kumpaankaan suuntaan. Siellä se solmu nyt sitten kököttää onnellisesti valokuidun kaverina.

Pitihän näin upeasti suoritettu urakka viimeistellä arvoiseensa päätökseen. Valokuidun vetovaiheessa työmaaporukka oli ihmetellyt miten maanpinnalla kiepillä olleesta ulkovalojen varausputkestakin kuuluu ääntä. Teknisessä tilassa, josta lähti sekä valokuidun varausputki sekä tuo ulkovalojen varausputki, oli ollut myös innokas narunvetelijä, joka kiskoi siinä valokuidun ilmaantumista odotellessaan sitten ulkovalojen varausputkestakin vetonarun pois kokonaan. Arveli kait, että valokuitu on mystisesti muuttunut putkessa kulkiessaan narun näköiseksi. Tarina ei kerro oliko kyseessä sama kaveri joka kerta vai oliko siellä peräti kolme "ammattilaista" asialla. Annettiin ihan hieman palautetta urakoitsijan työnjohtajalle, että näin hyviä kavereita kannattaa palkata lisää! Itse voin antaa henkilökohtaisen suosituksen näille kavereille ensi kesäksi Linnanmäelle narunvedon työntekijöiksi.

sunnuntai 18. marraskuuta 2018

YLÖSPÄIN, YLÖSPÄIN

Työmaallamme on edistytty siihen pisteeseen, että ylimmän kerroksen seinät alkavat olemaan huippukorkeudessa. Muutama aukonylityspalkki vielä väkerretään tämän viikonlopun ja alkuviikon aikana ja keskiviikkona valetaan. Sen jälkeen vielä katon maskiharkot (eli ne minkä sisään katto jää piiloon kolmelta sivulta) ja päästään kattohommiin. Aiemmin arvioimastani aikataulusta ollaan jäljessä viikko, joten aika hyvin se on pitänyt. Muutaman viikon päästä aloitetaan katon teko, toivottavasti lumet pysyy vielä taivaassa siihen asti!


Tältä sivulta talo on nyt sitten maksimikorkeudessaan. Onhan tuo huikean korkean näköinen kun alarinteen ja tuon sivustan täyttöjä ei ole vielä päästy tekemään maanrakentajan muiden kiireiden takia. Visuaalisesti talon korkeusvaikutelmaa tulee myös laskemaan kellarikerroksen erivärinen rappaus, harmaana se maastoutuu hyvin rinteeseen.



Ylimmälle parvekkeelle on muotitettu katoksen palkit, joiden päälle tulee sitten aikanaan teräsrunko ja lasikate. Monestihan nuo palkit tehdään puu- tai teräsrakenteisina, mutta meidän talossa nuo betonipalkit ovat osa talon arkkitehtuuria.


Olen näköjään kirjoittanut elokuussa, että ikkunat tilataan piakkoin. No se piakkoin oli sitten niinkin nopeasti kuin tällä viikolla. Työkuviot ovat pitäneet sen verran kiireisenä koko syksyn, että oman talon asiat ovat minun osalta jääneet sivummalle. Loppujen lopuksi oli vaan pakko kaivaa se aika jostain, että ne oikeasti saadaan tilaukseen. Päivittelin ikkuna-kaavioihin kaikki matkan varrella tulleet muutokset ja tietysti kaikki ominaisuudet piti käydä huolella läpi moneen kertaan, että tulee varmasti oikean kokoiset, väriset ja tyyppiset ikkunat joka aukkoon. Ikkunoiden karmien väritys ei ole meillä kauttaaltaan sama, joten tämäkin vaati vähän tavanomaista enemmän syventymistä. Suurin osa on sisäpuolelta valkoisia ja ulkopuolelta vaalean harmaita, mutta esimerkiksi saunaosaston ja keittiön tummiin seiniin tulevien ikkunoiden karmit ovat sisäpuolelta mustat, jotta karmit eivät korostu tummassa seinässä. Kellarikerroksen ikkunat taas on ulkopuolelta mustat, että uppoavat paremmin harmaaseen rappaukseen. Karmisyvyydessä päädyttiin tavanomaisen 210mm syvyyden sijaan 130mm karmeihin. Tykkään, että ikkunoihin jää sisäpuolelle vähän enemmän ikkunapenkkiä ja lattiasta lähtevien ikkunoiden kohdalle jää tietysti enemmän lattia-alaa. Suurin osa ikkunoista meille tulee puu-alumiini-ikkunoina Pihlalta, mutta ylimmän kerroksen ja korkean aulatilan isot ikkunat + terassin liukuovi tehdään alumiinirakenteisina ja ne otettiin valmiiksi asennettuina Lasitusliike V. Aalto Oy:stä. Puu-alumiini-ikkunoissa asennuksen hinta olisi ollut tarvikkeineen yli 7000€, joten päätettiin asentaa ne omalla porukalla. Ikkunoita tulee siis kahdelta eri toimittajalta ja molempien toimitusten pitäisi saapua joulukuussa. Saa nähdä montako ehditään saamaan paikalleen ennen joulua...


sunnuntai 4. marraskuuta 2018

OPPITUNTI 10 IKKUNAT


Ikkunat ovat hyvin merkittävä osa rakennusta ja niihin on hyvä perehtyä vähän tarkemmin. Ikkunoihin pystyy helposti vaikuttamaan vaikka olisi talopakettikin kyseessä ja niiden teknisiin ominaisuuksiin joutuu pakostikin jossain vaiheessa ottamaan kantaa. Ikkunat liittyvät myös niin läheisesti ilmansuuntiin ja näkymiin, että sillä voi olla merkitystä jopa jo tontin valinnassa.
 
VALON MÄÄRÄ JA ILMANSUUNNAT
 
Talon sijoituksessa tontille ja pohjaratkaisua suunnitellessa ikkunoiden toivotut suuntaukset on tärkeää ottaa huomioon.Tilojen sijoittelua voi pohtia sitä kautta, mihin aikaan päivästä toivoo minkäkin huoneen kylpevän valossa tai mihin suuntaan haluaa saunasta katsella. Yleensä paras näkymä- ja ilmansuunta varataan niille tiloille, joissa oleskellaan eniten. Jos keittiöön halutaan aamuaurinkoa, sijoitetaan se tietysti idän puolelle. Saunaterassilla taas nautiskellaan mielellään ilta-auringosta ja se sijoitetaan lännen puolelle. Jotkut haluaa makuuhuoneen ehdottomasti aamuauringon puolelle ja jotkut taas ei missään nimessä. Omia toiveita on hyvä pohtia jo ennen kuin taloa aletaan varsinaisesti suunnittelemaan ja kertoa toiveista talon suunnittelijalle.
 
Ikkunoiden kautta tuleva valon määrä riippuu sen koon lisäksi myös ilmansuunnasta, johon se avautuu. Eteläseinän ikkunaan aurinko paistaa enimmän osan päivästä. Usein ihmiset haluavatkin paljon ikkunapintaa nimenomaan etelään, mutta varjopuolina on suoran valon materiaaleja haalistava vaikutus sekä kesäisin lämmittävä vaikutus. Tähän voidaan toki vaikuttaa erilaisilla suojakalvoilla, verhoilla ja katoksilla sekä muilla rakenteellisilla ratkaisuilla, joilla suoraa auringonvaloa voidaan vähentää.
Pohjoisseinän ikkunoista aurinko ei paista suoraan huoneeseen ja valon määrä on siten vähäisempi, mutta valo on tasaisempaa ja sieltä tuleva valo on kaunista eikä se myöskään häikäise. Taiteilijat esimerkiksi suosivat juuri pohjoiseen suuntautuvia ikkunoita. Eli pohjoinenkaan ei ole huono suunta ikkunoille kun vaan huomioi ikkunan koossa valon vähäisemmän määrän.
 
Ikkunan laittaminen asuinhuoneeseen kahdelle eri seinälle tuo tilaan kahdentyyppistä valoa kun eri ilmansuunnista tuleva valo on aina erilaista luonteeltaan. Mikäli ikkuna voidaan sijoittaa kulmaratkaisuna, avautuu myös näkymä ulos paremmin.
 
Oma lukunsa on kattoikkunat. Niistä tuleva valo on ihan omanlaista. Tämän voi käydä kokemassa esimerkiksi tänä syksynä Helsinkiin avautuneessa Amos Rexin taidemuseossa, jossa ainoa luonnonvalo tulee upeiden kattoikkunoiden kautta. Pientaloissa niitä ei kauhean paljon Suomessa enää käytetä johtuen niissä ilmenneistä teknisistä ongelmista. Monissa muissa maissa kattoikkunoita sen sijaan käytetään enemmän pientaloissakin kun ilmasto ei aiheuta niin suuria haasteita rakenteille. Toki kattoikkunatkin ovat vuosien varrella kehittyneet teknisesti paljon, mutta onhan se aina yksi vuotopaikkariski lisää katolle.
 
Luonnonvalo on yleensä hyvä asia tilalle kuin tilalle kun valoja ei tarvitse aina laittaa päälle tilaan mennessä. Siksi myös epäoleellisiinkin tiloihin kuten vaatehuone tai varasto kannattaa harkita vaikka ihan pientä ikkunaa mikäli se on mahdollista. Myös ovi voi toimia ikkunana kun valitsee mallin, jossa on lasia. Tilojen välisillä sisäikkunoilla voidaan valoa tuoda myös rakennuksessa sisempänä tai maan alla sijaitseviin tiloihin, joihin ei muutoin saada luonnonvaloa.
 
NÄKYMÄT
 
Valon lisäksi oleellinen asia on se mitä ikkunasta näkyy. Jos tontilla on joku kaunis puu tai johonkin suuntaan on hieno näkymä, voi sen tuoda osaksi sisätiloja ikkunan oikealla sijoituksella. Se ei välttämättä tarkoita seinän kokoista lasiseinää vaan hyvin sijoitettu kapeampi pystyikkuna voi muodostaa hienosti raamit jollekin näkymälle. Vaakasuuntainen leveä ikkuna taas voi avata kivan kaistaleen näkymästä tai taivaasta ja sisätilat säilyvät suojatumpina.
 
Nykyäänhän käytetään paljon isoja, koko seinänkin kokoisia ikkunaseiniä. Kaksi kerrosta korkeat olohuoneet ja siinä oleva ikkunaseinä ovat suorastaan muoti-ilmiö. Jos olosuhteet ovat otolliset niin näyttäviähän ne ovatkin. Valitettavan paljon näkee kuitenkin taloja, joissa ikkunaseinä suuntautuu tielle päin ja verhot ovat aina ikkunan edessä suojaamassa ohikulkijoiden katseilta. Siksi ikkunaseinää ja sen sijoitusta kannattaa harkita tarkasti varsinkin jos arvostaa yksityisyyttä. Päivänvalossa näkyvyys sisälle ei ole niin häiritsevä, mutta varsinkin iltaisin sisätilat ovat kuin akvaario ohikulkijoiden katseltavaksi. Ihanteellisimmassa tapauksessa ikkuna voidaan sijoittaa niin, ettei siitä näe suoraan sisälle tieltä tai lähellä olevasta naapuritalosta. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi suuntaus puistoon tai metsään sekä naapuria korkeammalla oleva sijainti. Tiiviissä kaupunkirakentamisessa tämä ei kuitenkaan monesti ole mahdollista.
Muutamia vinkkejä ikkunaseinästä haaveileville:
- jos ikkunan toivottu suuntaus on suoraan naapuriin tai tielle päin ja tontti on suurin piirtein samalla korkeudella, pitää miettiä miten näkösuojaus hoidetaan. Esimerkiksi talousrakennuksen sijoituksella saadaan hyvin estettyä uteliaiden katseet.
- jos tontti sijaitsee korkeammalla kuin missä ohikulkijat kulkevat tai ikkuna on toisessa kerroksessa, estää se jo itsessään näkyvyyttä. Lisäksi jos ikkunan edessä on esimerkiksi parveke umpikaiteella, ei ikkunasta näy ulos muuta kuin huoneiden yläosa.
- jos näkyvyys on ongelma, voi pohtia vaikka muutamaa kapeampaa ikkunaa, jolloin koko huone ei ole näkyvillä. Myös kulmassa sijaitseva korkea ikkuna on näyttävä ratkaisu kapeampanakin. Tuolloin suurin osa huoneesta säilyy yksityisempänä ja silti näkyvyys ulos on hyvä.
- ikkunaseinää voi myös harkita tiloihin, joissa näkyvyys ei niin paljoa häiritse kuten esimerkiksi portaikkoon tai eteiseen.
- jos näkösuojaus hoidetaan istutuksilla, kannattaa harkita sijoittaisiko jo valmiiksi isoihin taimiin, jolloin näkösuojan kehittymistä ei tarvitse odottaa niin kauan.
- jos kuitenkin päädytään verhojen tuomaan näkösuojaan, kannattaa valita sellainen ratkaisu, joka on helposti käytettävissä. Erilaiset verhotyypit lisääntyvät ilahduttavissa määrin ja valittavana on mm. eri suojaustason screenkaihtimia, joissa kangasvalinnalla voidaan säädellä näkyvyyttä toiveiden mukaan. Verhojen sähköistys lisää niiden helppokäyttöisyyttä varsinkin korkeissa ikkunoissa. Muista siis kertoa sähkösuunnittelijalle mikäli pohdinnassa on verhojen sähköistys. Budjetin rajoittaessa valintaa verhot voidaan hyvin asentaa myös myöhemminkin kun vaan sähköistykseen on varauduttu rakennusvaiheessa.
 
TILOJEN KALUSTETTAVUUS
 
Ikkunoiden sijoittelussa pitää pohtia myös tilojen kalustettavuutta. Huoneista on hyvä piirtää ns. kalustepohja, jolloin nähdään, että kaikki tilaan suunnitellut kalusteet mahtuvat ilman, että ikkunat estävät niiden sijoittamista.
 
Vaakasuuntaisen sijoituksen lisäksi ikkunan alareunan korkeudella on merkitystä kalustusta ajatellen. Lattiasta lähtevät ikkunat on kivan moderneja, mutta voivat hankaloittaa kalustamista. Tämä ei muodostu ongelmaksi jos ikkunat suunnitellaan niin, että huonekalut pystytään sijoittamaan muuten kuin ikkunan eteen. Ikkunaseinällisessa olohuoneessa on hyvä olla muutoin ehjää seinäpintaa kalusteita varten tai riittävästi tilaa kalusteiden sijoittamiselle keskelle huonetilaa.
Kirjoituspöydän korkeus on yleensä vähän reilu 70cm, joten jos pöytä halutaan ikkunan eteen, alareunan ihanteellinen korkeus on 80cm. Harkkotaloissa harkkojen moduulimitoitus menee 20cm jaolla parittomilla luvuilla, joten tuo 80cm vaatisi harkkojen leikkelyä. Eli alareuna sijoitetaan silloin 70 tai 90 senttiin.
Sänkyä ei yleensä sijoiteta ainakaan ison ikkunan kohdalle, joten sille pitäisi löytyä ikkunaton sijoituskohta.
 
ARKKITEHTUURI
 
Ikkunoilla voidaan vaikuttaa tehokkaasti talon arkkitehtuuriin ja parhaassa tapauksessa ne korostavat sitä.
 
Moderneissa talotyypeissä käytetään yleensä pelkistetympiä ikkunamalleja, perinteisistä poikkeavia muotoja ja ikkunapinta-alat voivat olla hyvin suuriakin. Perinnetaloissa taas suositaan paljon ikkunaristikoita ja ikkunat ovat maltillisemman kokoisia.
 
Ikkunoiden sijoittelussa joudutaan aina ajattelemaan sekä sisäpuolen arkkitehtuuria ja toiminnallisuutta että julkisivun sommittelua samanaikaisesti. Jos ikkunan muoto ja paikka mietitään pelkästään sen mukaan mikä on ihanteellisinta sisätilan kannalta, tulee julkisivusta helposti levoton. Kovin monen muotoisten ja tyyppisten ikkunoiden läiskiminen summittaisesti samaan julkisivuun ei todennäköisesti johda tasapainoiseen lopputulokseen. Epäsymmetrinenkin julkisivu voi olla toki kiinnostava, mutta sekin vaatii tarkkaa sommittelua.
 
Julkisivuissa ikkunoita voidaan joko korostaa tai piilottaa. Seinäväristä poikkeava karmiväri nostaa niitä enemmän esille kuin seinän sävyyn soinnutetut karmit. Yksittäisiä ikkunoita voidaan "piilottaa" yhdistämällä ikkunoita visuaalisesti karmien värisellä seinäosuudella, jolloin ne sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi.
 
IKKUNOIHIN LIITTYVIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
 
Vuoden 2018 alusta voimaan tulleet määräykset edellyttävät ikkunoihin kaidelasimääräykset täyttävää lasitusta mikäli ikkunan alareuna on alle 700mm päässä lattian tai maan pinnasta. Tuollainen ikkuna on selkeästi kalliimpi kuin tavallinen.
 
Ääneneristysvaatimuksiin tuli myös muutoksia vuoden 2018 alusta ja monissa pientalokohteissa joudutaan nykyään teettämään ns. ääneneristysselvitys. Ikkunat vaikuttavat oleellisesti rakennuksen vaipan ääneneristävyyteen ja selvityksessä määritetään jokaiselle ikkunalle ääneneristävyysarvo.
 
Kellaritilojen ikkunoiden pitää alle reilusti alle 10% huoneen alasta, jotta tila ei täytä asuinhuoneen määritelmää.
 
Jokaisessa asuinhuoneessa pitää olla tuuletusmahdollisuus. Käytännössä tiloissa pitää siis olla yksi avattava ikkuna tai sen osa. Myös ovi täyttää määräyksen. Makuuhuone pelkällä kiinteällä ikkunalla ei siis ole mahdollinen.
 
Asuinhuoneen ikkunan minimikoko on 10% huonealasta. Tuota pienemmällä ikkunalla huonetta ei voi määritellä virallisesti asuinhuoneeksi.
 
Toisen kerroksen makuuhuoneista pitää olla poistumismahdollisuus tulipalon sattuessa, joten jokaisessa huoneessa on oltava poistumistiemääräykset täyttävä varatieikkuna.
 
TEKNISET OMINAISUUDET
 
Ikkunatyypeissä vaihtoehtoja on ns. kiinteä mek-ikkuna tai avattava mse-ikkuna. Kiinteän ikkunan etuja ovat sirompi karmirakenne ja vain kaksi pestävää pintaa. Huonoja puolia on huonompi ääneneristävyys sekä mahdollisten sälekaihtimien sijoitus ikkunan sisäpintaan, jossa ne pölyyntyvät ja ovat alttiimpia vaurioille. Mse-ikkunaan sälekaihtimet saadaan ikkunan sisään. Mse-ikkunassa vastaan voi tulla ikkunan koko, kiinteitä ikkunoita pystytään tekemään suurempina. Tyyppiä valitessa kannattaa huomioida myös ikkunan pestävyys. Isot ja korkealla olevat ikkunat ovat yleensä järkevämpiä olla kiinteinä. 2. kerroksen ikkunat taas on järkevämpää laittaa avattavina ellei ikkunan edessä ole parveketta, josta ikkunan pääsee pesemään ulkopuolelta.
 
Pientaloissa käytetään tyypillisimmin joko puu-alumiini-ikkunoita tai alumiini-ikkunoita. Puu-alumiini-ikkunassa runko on puuta ja ulkopuolen puite on peitetty alumiiniverhouksella. Näiden ikkunoiden maksimikoko kiinteinä on n. 6 neliötä riippuen vähän leveyden ja korkeuden suhteesta. Esimerkiksi ikkunaseinissä on silloin käytännössä monta ikkunaa vierekkäin, jolloin lasien välissä on kaksi karmia. Alumiini-ikkunajärjestelmillä pystytään tekemään suuriakin ikkunakokonaisuuksia, jolloin lasien välissä on vain yksi karmi ja rakenne on siten sirompi. Alumiini-ikkunat ovat kuitenkin huomattavasti kalliimpia kuin puu-alumiini-ikkunat.
 
Ikkunoiden u-arvot ja pinta-ala vaikuttavat rakennuksen energiatehokkuuteen. Mitä pienempi ikkunan u-arvo on, sitä parempi on talon energiatehokkuus. Matalaenergiataloon valitaan mahdollisimman energiatehokkaat ikkunat ja myös niiden koko pidetään maltillisena.

Erityisesti kivitaloissa kännykkäkuuluvuus ja nettiyhteys voivat muodostua ongelmaksi kun signaalit eivät läpäise kiviseiniä ja selektiivi-ikkunoita. Muutama ikkunatoimittaja on kehittänyt ikkunaratkaisun, jossa signaalit läpäisevät ikkunan. Tällaisia ikkunoita on tällä hetkellä ainakin Tiivin Connect Antenni ja Lammin Signal Window. Myös Finnfoam on tuonut markkinoille oman ratkaisunsa, joka on nimeltään FF-Signal. Kyse on signaalivahvistimesta, joka on kahden 20mm eristelevyn välissä. Vahvistin voidaan sijoittaa esimerkiksi ikkunan karmin ja seinänpielen väliin, jolloin tuo on huomioitava ikkunan mitoituksessa. Muita mahdollisuuksia paneelin sijoittamiselle voit käydä lukemassa tästä linkistä.
FF-Signal