YLIMMÄINEN VÄLIPOHJA VALETTU

Taas yksi etappi saavutettu nimittäin suurin osa viimeisestäkin välipohjasta on nyt valettu. Muutaman askelman ylempänä oleva lattia sekä eteläpuolen pieni parveke valetaan vielä ensi viikolla.

Välipohja valettiin ensin ja sen perään sitten ison parvekkeen laatta. Tuohon ulokkeeseen tulee ruokailutila, sen oikealle puolelle keittiö ja itse seisoin kuvaa ottaessa olohuoneessa. Nurkkaan missä tönöttää termospullo tulee pieni seinänpätkä takan taakse ja muilta osin nuo seinät ovat ikkunaa.

Parvekkeiden reunaan tehtiin 400mm korkea palkki lähinnä ulkonäöllisistä syistä, vaikka helpottaahan tuo toki rakenteellisestikin. Tässä muotitus ja raudoitushommat menossa.

Reunapalkin raudoitus työn alla

Valujen alle tarvitaan melkoiset tuennat.

Kuvassa valmis parvekevalu. Reunaan tehtiin varaus lasikaiteen alaprofiilille sekä sadevesikourulle.

Ylärinteen puolelle on tehty pilarit ja seinämä 2.kerroksen laajennusta varten. Tuohon seinämän oikealle puolelle tulee meidän pääovi. Maanpinta nousee tuosta kaksi harkkoa, joten tasoero ovelle tulee olemaan 40cm. Sisääntuloterassin pinta on sisälattiaa 5cm alempana, joten tuo tasoero hoituu yhdellä askelmalla. Seinämän takana on ovi autotalliin, jonka lattia on 40cm eteisen lattiaa alempana eli oven alareuna on suurin piirtein maantasossa.

Viimeisetkin ulkoseinäharkot ovat tulleet tontille ja ylimmän kerroksen seinät ovat alkaneet nousta. Tuntuu uskomattomalta, että noin paljon harkkoja menee vielä varsinkin kun meren puoleiset seinät on lähinnä ikkunaa.

Varsin iloinen yllätys työmaakäynnillä oli, että talollemme johtava tie näytti tältä. Siinä nimittäin vedetään valokuitua. Sitä alettiin markkinoimaan alueelle keväällä ja nyt se sitten jo tulee. Hyvä Elisa, nopeaa toimintaa!

OPPITUNTI 9 VASTAAVAT TYÖNJOHTAJAT

Pientalotyömaalle vaadittavat työnjohtajia ovat vastaava mestari sekä iv-ja kvv-työnjohtaja. Työnjohtajat nimetään ennen kyseisen alan työsuoritusten aloittamista.

VASTAAVA MESTARI

Vastaava työnjohtaja eli vastaava mestari on työmaan tärkein henkilö. Hän valvoo, että rakennetaan suunnitelmien, määräysten, säännösten ja hyvän rakennustavan mukaisesti.

Vastaava mestari on pakollinen henkilö rakennuslupaa edellyttävässä rakentamisessa ja joskus myös toimenpidelupakohteissa mikäli lupapäätöksessä näin vaaditaan. Vastaava mestari hyväksytetään rakennusvalvonnassa joko ilmoituksella tai hakemuksella. Ilmoittaminen tulee kyseeseen silloin kun henkilö on toiminut kyseisen kunnan alueella vastaavassa tehtävässä. Vastaavan mestarin pätevyys perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Pätevyysvaatimukset riippuvat hankkeen vaativuudesta ja rakennusvalvonta arvioi tapauskohtaisesti henkilön kyvyt kyseiseen tehtävään. Pientalotyömailla vastaavat mestarit ovat usein koulutukseltaan rakennusinsinöörejä ja omaavat lisäksi vankan kokemuksen rakentamisesta.

Ympäristöministeriön ohje työnjohtajien vaativuusluokista ja kelpoisuuksista löytyy täältä:

Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta

TopTen-rakennusvalvontojen tulkinnat kyseisistä asetuksista ja ohjeista löydät täältä:

Vastaava työnjohtaja kelpoisuusvaatimukset
Yhtenäisissä TopTen-käytännöissä ovat mukana seuraavat kunnat/kaupungit: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa, Lohja, Kauniainen.

Vastaavan mestarin tehtävänkuvaan kuuluu työmaan ja rakennustyön valvonta sekä viranomaiskatselmusten hoitaminen (aloituskokous, rakennetarkastukset lupapäätöksen mukaisesti, loppukatselmukset). Työmaakäyntien tiheys riippuu runkomateriaalista ja rakennusvaiheesta. Kivitalon rakentaminen vaatii enemmän käyntejä kuin puuelementtitalon. Puuelementtitalon runko kasataan tehtaalla ja vastaava mestari ei valvo kasausta vaan tarkastaa elementit niiden tultua työmaalle.Runkovaiheessa käyntejä tarvitaan enemmän (n.2krt/viikko) kun taas sisätyövaiheessa riittää vähempi. VM tilaa katselmukset rakennusvalvonnan tarkastajalta ja on itse paikalla tarkastuksissa.

Mikäli VM huomaa työmaalla rakennusvirheitä, puuttuu hän niihin käymällä virheet ja korjaustoimenpiteet läpi kyseisen urakoitsijan kanssa. Mikäli työmaalla huomataan virheitä tai puutteita suunnitelmissa, on hän yhteydessä kyseiseen suunnittelijaan tai pääsuunnittelijaan riippuen asian laadusta.

VM on se henkilö, joka on rakennuttajan puolella mahdollisissa erimielisyystilanteissa. Tästä syystä voi olla hieman ristiriitaista, mikäli vastaava mestari tulee esimerkiksi talotoimittajan kautta. Henkilön voi silloin olla vaikea asettua talotoimittajaa vastaan mahdollisessa riitatilanteessa ja olla aidosti rakennuttajan puolella.

Vastaavaa mestaria valitessa on hyvä kuulla aiemmin rakentaneiden kokemuksia kyseisestä henkilöstä. Oleellisia tietoja ovat edellisten hankkeiden sujuvuus, mahdollisten ongelmien huomaaminen ja niihin puuttuminen sekä valvonnan määrä. Mikäli vastaavaa on näkynyt työmaalla alle 10 kertaa koko rakennusaikana, on se aivan liian vähän oli sitten kyse puuelementtitalosta tai kivitalosta. Valvontaa kun ei voi tehdä etänä työpöydän äärestä. Tarjouksissa on ilmoitettu kohteeseen laskettu tuntimäärä valvonnalle, mutta se voi olla hyvin kaukana totuudesta eli kannattaa varmistaa edellisiltä työmailta kuinka hyvin todellisuus on vastannut tarjousta. Myös rakennusvalvonnat ovat kiinnostuneita vastaavan mestarin kyseiseen kohteeseen varaamastaan ajasta ja tunnit ilmoitetaan hakemuksen/ilmoituksen yhteydessä. Rakennusvalvonta ei kuitenkaan valvo mitenkään tuntien toteutumista vaan se jää rakennuttajalle.

Vastaavan mestarin vastuu ja työsarka on nykypäivänä todella suuri ja entisaikojen kossupullopalkkiot ovat mennyttä aikaa. Hyvän vastaavan palkkio pääkaupunkiseudulla n. 200m2 kivitalolle on n. 6000-8000€. Vastaavan kokoisen puuelementtitalon osalta hinta on n. 4000-6000€ luokkaa, koska työmaakäyntejä ei tarvita niin paljon.

VM:lta voi ostaa usein lisäksi rakennuttajakonsultille kuuluvia töitä lisätyönä. Rakennuttajakonsultin osa-alueeseen palaamme myöhemmin tarkemmin.

IV- JA KVV TYÖNJOHTAJA

Ilmanvaihtotyönjohtaja ja kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston (kvv) työnjohtajien pätevyydet perustuvat myös maankäyttö- ja rakennuslakiin ja ovat myös pakollisia henkilöitä kyseisiä töitä sisältävissä kohteissa. Työnjohtajat hyväksytetään rakennusvalvonnassa kuten vastaava mestarikin. Pätevyysvaatimukset riippuvat hankkeen vaativuudesta ja rakennusvalvonta arvioi tapauskohtaisesti henkilön kyvyt kyseiseen tehtävään.

Pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen (PKSRAVA) tulkinnat kyseisistä asetuksista ja ohjeista löydät iv- ja kvv-vastaavien osalta täältä:

Iv-työnjohtaja kelpoisuusvaatimukset

Kvv-työnjohtaja kelpoisuusvaatimukset

Vastaavat työnjohtajat valvovat kyseisen alan töiden suorittamista ja osallistuvat niiden katselmuksiin.

Iv- ja kvv työnjohtaja voi olla myös sama henkilö. Joskus kvv-työnjohdon vastuu voi olla jaettu ulko- ja sisäpuolisiin töihin, jolloin esimerkiksi maanrakentaja toimii ulkopuolisten töiden työnjohtajana. Vastaavina työnjohtajina voivat toimia myös urakoitsijat, mutta tässä on vähän sama ristiriita kuin vastaavan mestarin osalta ja myös rakennusvalvonnat ovat  alkaneet heräämään tähän ongelmaan ja kyseenalaistamaan sen järkevyyttä.

Iv- ja kvv-työnjohtajan palkkio on n. 1000-2000€ kun molemmat vastuut sisältyvät samalle henkilölle.