TALVI TULI TYÖMAALLE

Yleensä alan toivoa jo marraskuussa, että tulisipa lunta. Se valaisee niin kivasti ja joulumielen löytäminen on helpompaa lumisissa maisemissa. Tämä syksy ja alkutalvi ovat olleet siitä mielessä poikkeuksellisia, että nyt olen nimenomaan toivonut, ettei vaan tulisi lunta hankaloittamaan työmaan kuvioita. No nyt sitä maanantaina sitten tuli ja arvatkaapas mitä?
Se ei meitä haittaa, koska me saatiin viikonloppuna katto päälle! Muuta joululahjaa en sitten kaipaakaan!
Huopamies oli lauantaina ja sunnuntaina hommissa ja sunnuntai-iltapäivästä katolla oli huopa ja seuraavana yönä alkoi sataa lunta. Aika tarkkaa hommaa tämä aikataulutus :).
Näin talvisen näköistä oli tullut yhdessä yössä.

Ehdittiin saada piha-alueetkin hyvälle mallille kun maanrakentajamme ehti viime viikolla paikalle ja aika hyvään saumaan kun maalämpökaivo oli juuri saatu porattua ja sen putket vedettyä talolle eikä ollut vielä ikkunatoimitus eikä lumi häiritsemässä hommaa.

Tässä lähtötilanne...

...ja tässä lopputulos. Tuosta on helppo jatkaa keväällä pihan tekoa.



Sora-alueelle tulee taloa kiertävä polku, joka päällystetään kiveyksellä. Kuvassa näyttää kuin maanpinta kallistaisi taloon päin, mutta todellisuudessa tuo sora-alue kyllä kallistaa ulospäin. Hiekka-alueen päälle tulee kunttaa eli metsän aluspohjaa. Tontin rajalle kaivettiin valmiiksi istutusura, johon istutetaan havua, marjakuusta tms., joka sopii kuntan kanssa hyvin yhteen. Ei siis ole tulossa mitään selkeää pensasaitaa vaan vapaammin ryhmiteltyjä istutusryhmiä rajaamaan piha-aluetta.

 

Ylärinteen puolelta ei puutu kuin asvaltti pinnasta. Pääoven edustalle pitää valaa vielä sisääntuloterassi ja porras, mutta epäilenpä, että ne jätetään suosiolla kevääseen.

Alarinteen puolella piha saatiin myös muotoiltua. Kuntan/istutusalueen ja terassin rajalle tulee tukimuuri, jolle antura on jo valmiina jos vaan joku ehtisi latomaan muurin paikalleen. Keväällä vaan sitten mullat kuoppiin ja istuttelemaan.

Alaterassin alue on myös tasoitettu ja sinne näyttää muodostuneen puusepän verstas. Sain houkuteltua työmaakäynnille mukaan tyttärenikin ja varsin tyytyväisenä hän katseli tiluksiaan. Tämähän on kuulemma hänen privaattiterassinsa.

Länsipuoli näyttää vielä näin surkealta. Talon sivustalta laskeutuu porras yläpihalta alapihalle ja sen vierelle tehdään portaittain laskeva istutusallas. Porras ja istutusallas vaativat vierelleen tukimuurin kun naapurin puolella on pelkkä iso monttu eikä ole tietoa milloin siihen aletaan rakentamaan. Tontin omistaja myy sitä parhaillaan, joten siinä olisi tarjolla hyvä rakennuspaikka merinäköalalla jos jollakin on tontin etsintä käynnissä! Löytyy tästä linkistä jos alkoi kiinnostamaan.
https://www.etuovi.com/kohde/h47742?sc=M1330360887&pos=3

MAALÄMPÖKAIVO PORATTU

Talomme lämmittäminen lähestyy ja yksi steppi sitä kohti otettiin kun Talman Energiaporaus kävi poraamassa kallioon 190 metrin reiän. Lämmityspakettihan me otettiin Diileriltä, jonka alihankkijana tuo Talma toimii.

Maalämpökaivolle meillä ei ollut tontilla kuin yksi mahdollinen paikka. Kaivon pitää olla yli 7,5 metrin päässä tontin rajasta (naapurin suostumuksella onnistuu toki lähemmäksikin) ja suosituksen mukaan 3 metrin päässä rakennuksista. Muilla sivuilla talomme etäisyys tontin rajoista on 4-6 metriä, joten sinne se ei olisi mahtunut. Tuossakin kohtaa hallinnanjakoraja on 4,4 metrin päässä, mutta siihen rajaan ei tarvita tuota 7,5 metrin etäisyyttä vaan mitoittavana tekijänä on talojen kaivojen välinen etäisyys, jonka pitää olla yli 15 metriä ja se saadaan täyttymään kun naapuritalon kaivo tulee sen toiselle puolelle. Pienillä tonteilla voi joskus käydä jopa niin, että kaivoa ei pystytä laittamaan ollenkaan kun etäisyyksiä ei saada täyttymään ja naapureilta ei saada lupaa lähentyä rajaa.

Näin onnettomalta se valmis kaivo sitten näyttää.

Ulkoseinässä näkyy varaus kahdelle liuosputkelle ja nekin on nyt jo asennettu (kolmas on viemärin putki, joka myös on yhdistetty viemäriliittymään). Maalämpökaivo on 3 metrin päässä seinästä ja tekninen tila on juuri tuossa kohtaa sisällä, joten pienimmillä mahdollisilla putkivedoilla selvittiin.

RUNKO VALMIS

Runkotyöt on vihdoin saatu valmiiksi! Tai oikeastaan ne saatiin valmiiksi jo 2 viikkoa sitten, mutta en ole ehtinyt muilta kiireiltäni päivittämään tänne tilannetta.

Yläparvekkeen betonipalkkien ympäriltä purettiin muotit sivuilta ja komeathan niistä tulee. Kehystävät kivasti parveketta ja tukevat sitten aikanaan lasirakennetta, joka niiden päälle laitetaan. Palkit rapataan valkoisiksi kuten muukin talo.

Rakennesuunnittelijat kun mielellään piirtelevät pilareita heti kun palkin leveys ylittää 4 metriä niin tässä on hyvä esimerkki, että pidempiäkin välejä pystytään tekemään ilman välipilareita. Meren suuntaan olevalla palkilla on pituutta lähes 8 metriä eikä yhtään välipilaria sitä tukemassa. Rautaa on kyllä sisällä jonkin verran...

Kattoristikot on nostettu paikoilleen ja katon teko on kovassa vauhdissa. Parempaa kuvaa en valitettavasti pysty ottamaan kun tuohon korkeuteen en yksinkertaisesti enää uskalla kiivetä telineitä pitkin.

Tänään kävin työmaalla keskustelemassa räystästyypeistä. Tuossa alimmassa kuvassa näkyy ainoa sivu, jossa räystäs varsinaisesti jää näkyviin. Muilla sivuilla katto jää kuoriharkon taakse, mutta siinäkin toki räystästä rakennetaan kuoriharkon päälle ja tuodaan harkkopinnasta noin 100mm ulospäin, jotta vedet ei valu suoraan seinälle. Koko komeus pellitetään sitten piiloon. Näistä detaljeistahan ei ole piirustuksia, tuli jotenkin yllättäen taas tämäkin tilanne vastaan. Mites se vanha sanonta nyt menikään... suutarin lapsella ei ole kenkiä... No, pitää hyvin paikkansa tässäkin tapauksessa. Niinpä käytiin työmaalla läpi laudankappaleilla minkä muotoiset niistä rakennetaan. Menee se näinkin!

EI VOI KAUHALLA OTTAA JOS ON LUSIKALLA ANNETTU

Kuten aiemmin kerroinkin niin alueellemme vedetään Telian valokuitua ja kuitulinjaa on vedetty tontillemme johtavan tien alle viimeisen kuukauden aikana. Tällä viikolla pääsivät sitten meidän tonttiliittymän pariin. Meillähän laitettiin aiemmin tehtyyn kaivantoon ylimääräinen putki juuri tällaista tarkoitusta varten, ettei tarvitse avata kaivantoa uudelleen. Laitettiinpa putkeen vielä vetonaru, jotta johtojen vetäminen sinne onnistuu helpommin.

Telian urakoitsija tuli paikan päälle ja mieheni kävi kädestä pitäen näyttämässä mihin putkeen kuitu laitetaan ja kertoi, että putkessa on vetonaru, jolla kuidun vetoa voi avittaa. Eipä sitten mennyt tämä perille ihan kaikille osapuolille kun yksi miehistä kaiketi kummasteli, että mikä se tällainen naru on tässä putkessa ja veti siitä sen verran, että talon päässä oleva narun pää sujahti putkeen ja eihän ne sitä sieltä enää millään saaneet takaisin. Joutuivat sitten työntämään kuidun ilman vetonarun apua ja useampi tuntihan siinä vierähti ennen kuin kuitu oli talolla asti, matkaa on kuitenkin yli 40 metriä. Olisi ehkä vähän saattanut helpottaa se vetonaru...

Mutta eihän tässä tietenkään ollut kaikki. Siinä samalla kun urakkaporukka työnsi sitä kuitua putkeen niin laittoivat sen mukana tulemaan uuden vetonarun, jonka saivatkin kuidun mukana onnellisesti tekniseen tilaan asti. No eiköhän joku urvelo sitten innoissaan vetänyt sitä narua niin pitkälle, että narun toisessa päässä ollut solmu luiskahti putkeen ja sinnehän se jäi jumiin eikä liikkunut enää kumpaankaan suuntaan. Siellä se solmu nyt sitten kököttää onnellisesti valokuidun kaverina.

Pitihän näin upeasti suoritettu urakka viimeistellä arvoiseensa päätökseen. Valokuidun vetovaiheessa työmaaporukka oli ihmetellyt miten maanpinnalla kiepillä olleesta ulkovalojen varausputkestakin kuuluu ääntä. Teknisessä tilassa, josta lähti sekä valokuidun varausputki sekä tuo ulkovalojen varausputki, oli ollut myös innokas narunvetelijä, joka kiskoi siinä valokuidun ilmaantumista odotellessaan sitten ulkovalojen varausputkestakin vetonarun pois kokonaan. Arveli kait, että valokuitu on mystisesti muuttunut putkessa kulkiessaan narun näköiseksi. Tarina ei kerro oliko kyseessä sama kaveri joka kerta vai oliko siellä peräti kolme "ammattilaista" asialla. Annettiin ihan hieman palautetta urakoitsijan työnjohtajalle, että näin hyviä kavereita kannattaa palkata lisää! Itse voin antaa henkilökohtaisen suosituksen näille kavereille ensi kesäksi Linnanmäelle narunvedon työntekijöiksi.

YLÖSPÄIN, YLÖSPÄIN

Työmaallamme on edistytty siihen pisteeseen, että ylimmän kerroksen seinät alkavat olemaan huippukorkeudessa. Muutama aukonylityspalkki vielä väkerretään tämän viikonlopun ja alkuviikon aikana ja keskiviikkona valetaan. Sen jälkeen vielä katon maskiharkot (eli ne minkä sisään katto jää piiloon kolmelta sivulta) ja päästään kattohommiin. Aiemmin arvioimastani aikataulusta ollaan jäljessä viikko, joten aika hyvin se on pitänyt. Muutaman viikon päästä aloitetaan katon teko, toivottavasti lumet pysyy vielä taivaassa siihen asti!

Tältä sivulta talo on nyt sitten maksimikorkeudessaan. Onhan tuo huikean korkean näköinen kun alarinteen ja tuon sivustan täyttöjä ei ole vielä päästy tekemään maanrakentajan muiden kiireiden takia. Visuaalisesti talon korkeusvaikutelmaa tulee myös laskemaan kellarikerroksen erivärinen rappaus, harmaana se maastoutuu hyvin rinteeseen.

Ylimmälle parvekkeelle on muotitettu katoksen palkit, joiden päälle tulee sitten aikanaan teräsrunko ja lasikate. Monestihan nuo palkit tehdään puu- tai teräsrakenteisina, mutta meidän talossa nuo betonipalkit ovat osa talon arkkitehtuuria.

Olen näköjään kirjoittanut elokuussa, että ikkunat tilataan piakkoin. No se piakkoin oli sitten niinkin nopeasti kuin tällä viikolla. Työkuviot ovat pitäneet sen verran kiireisenä koko syksyn, että oman talon asiat ovat minun osalta jääneet sivummalle. Loppujen lopuksi oli vaan pakko kaivaa se aika jostain, että ne oikeasti saadaan tilaukseen. Päivittelin ikkuna-kaavioihin kaikki matkan varrella tulleet muutokset ja tietysti kaikki ominaisuudet piti käydä huolella läpi moneen kertaan, että tulee varmasti oikean kokoiset, väriset ja tyyppiset ikkunat joka aukkoon. Ikkunoiden karmien väritys ei ole meillä kauttaaltaan sama, joten tämäkin vaati vähän tavanomaista enemmän syventymistä. Suurin osa on sisäpuolelta valkoisia ja ulkopuolelta vaalean harmaita, mutta esimerkiksi saunaosaston ja keittiön tummiin seiniin tulevien ikkunoiden karmit ovat sisäpuolelta mustat, jotta karmit eivät korostu tummassa seinässä. Kellarikerroksen ikkunat taas on ulkopuolelta mustat, että uppoavat paremmin harmaaseen rappaukseen. Karmisyvyydessä päädyttiin tavanomaisen 210mm syvyyden sijaan 130mm karmeihin. Tykkään, että ikkunoihin jää sisäpuolelle vähän enemmän ikkunapenkkiä ja lattiasta lähtevien ikkunoiden kohdalle jää tietysti enemmän lattia-alaa. Suurin osa ikkunoista meille tulee puu-alumiini-ikkunoina Pihlalta, mutta ylimmän kerroksen ja korkean aulatilan isot ikkunat + terassin liukuovi tehdään alumiinirakenteisina ja ne otettiin valmiiksi asennettuina Lasitusliike V. Aalto Oy:stä. Puu-alumiini-ikkunoissa asennuksen hinta olisi ollut tarvikkeineen yli 7000€, joten päätettiin asentaa ne omalla porukalla. Ikkunoita tulee siis kahdelta eri toimittajalta ja molempien toimitusten pitäisi saapua joulukuussa. Saa nähdä montako ehditään saamaan paikalleen ennen joulua...

OPPITUNTI 10 IKKUNAT

Ikkunat ovat hyvin merkittävä osa rakennusta ja niihin on hyvä perehtyä vähän tarkemmin. Ikkunoihin pystyy helposti vaikuttamaan vaikka olisi talopakettikin kyseessä ja niiden teknisiin ominaisuuksiin joutuu pakostikin jossain vaiheessa ottamaan kantaa. Ikkunat liittyvät myös niin läheisesti ilmansuuntiin ja näkymiin, että sillä voi olla merkitystä jopa jo tontin valinnassa.

 

VALON MÄÄRÄ JA ILMANSUUNNAT

 

Talon sijoituksessa tontille ja pohjaratkaisua suunnitellessa ikkunoiden toivotut suuntaukset on tärkeää ottaa huomioon.Tilojen sijoittelua voi pohtia sitä kautta, mihin aikaan päivästä toivoo minkäkin huoneen kylpevän valossa tai mihin suuntaan haluaa saunasta katsella. Yleensä paras näkymä- ja ilmansuunta varataan niille tiloille, joissa oleskellaan eniten. Jos keittiöön halutaan aamuaurinkoa, sijoitetaan se tietysti idän puolelle. Saunaterassilla taas nautiskellaan mielellään ilta-auringosta ja se sijoitetaan lännen puolelle. Jotkut haluaa makuuhuoneen ehdottomasti aamuauringon puolelle ja jotkut taas ei missään nimessä. Omia toiveita on hyvä pohtia jo ennen kuin taloa aletaan varsinaisesti suunnittelemaan ja kertoa toiveista talon suunnittelijalle.

 

Ikkunoiden kautta tuleva valon määrä riippuu sen koon lisäksi myös ilmansuunnasta, johon se avautuu. Eteläseinän ikkunaan aurinko paistaa enimmän osan päivästä. Usein ihmiset haluavatkin paljon ikkunapintaa nimenomaan etelään, mutta varjopuolina on suoran valon materiaaleja haalistava vaikutus sekä kesäisin lämmittävä vaikutus. Tähän voidaan toki vaikuttaa erilaisilla suojakalvoilla, verhoilla ja katoksilla sekä muilla rakenteellisilla ratkaisuilla, joilla suoraa auringonvaloa voidaan vähentää.

Pohjoisseinän ikkunoista aurinko ei paista suoraan huoneeseen ja valon määrä on siten vähäisempi, mutta valo on tasaisempaa ja sieltä tuleva valo on kaunista eikä se myöskään häikäise. Taiteilijat esimerkiksi suosivat juuri pohjoiseen suuntautuvia ikkunoita. Eli pohjoinenkaan ei ole huono suunta ikkunoille kun vaan huomioi ikkunan koossa valon vähäisemmän määrän.

 

Ikkunan laittaminen asuinhuoneeseen kahdelle eri seinälle tuo tilaan kahdentyyppistä valoa kun eri ilmansuunnista tuleva valo on aina erilaista luonteeltaan. Mikäli ikkuna voidaan sijoittaa kulmaratkaisuna, avautuu myös näkymä ulos paremmin.
 

Oma lukunsa on kattoikkunat. Niistä tuleva valo on ihan omanlaista. Tämän voi käydä kokemassa esimerkiksi tänä syksynä Helsinkiin avautuneessa Amos Rexin taidemuseossa, jossa ainoa luonnonvalo tulee upeiden kattoikkunoiden kautta. Pientaloissa niitä ei kauhean paljon Suomessa enää käytetä johtuen niissä ilmenneistä teknisistä ongelmista. Monissa muissa maissa kattoikkunoita sen sijaan käytetään enemmän pientaloissakin kun ilmasto ei aiheuta niin suuria haasteita rakenteille. Toki kattoikkunatkin ovat vuosien varrella kehittyneet teknisesti paljon, mutta onhan se aina yksi vuotopaikkariski lisää katolle.

 

Luonnonvalo on yleensä hyvä asia tilalle kuin tilalle kun valoja ei tarvitse aina laittaa päälle tilaan mennessä. Siksi myös epäoleellisiinkin tiloihin kuten vaatehuone tai varasto kannattaa harkita vaikka ihan pientä ikkunaa mikäli se on mahdollista. Myös ovi voi toimia ikkunana kun valitsee mallin, jossa on lasia. Tilojen välisillä sisäikkunoilla voidaan valoa tuoda myös rakennuksessa sisempänä tai maan alla sijaitseviin tiloihin, joihin ei muutoin saada luonnonvaloa.

 

NÄKYMÄT

 

Valon lisäksi oleellinen asia on se mitä ikkunasta näkyy. Jos tontilla on joku kaunis puu tai johonkin suuntaan on hieno näkymä, voi sen tuoda osaksi sisätiloja ikkunan oikealla sijoituksella. Se ei välttämättä tarkoita seinän kokoista lasiseinää vaan hyvin sijoitettu kapeampi pystyikkuna voi muodostaa hienosti raamit jollekin näkymälle. Vaakasuuntainen leveä ikkuna taas voi avata kivan kaistaleen näkymästä tai taivaasta ja sisätilat säilyvät suojatumpina.

 

Nykyäänhän käytetään paljon isoja, koko seinänkin kokoisia ikkunaseiniä. Kaksi kerrosta korkeat olohuoneet ja siinä oleva ikkunaseinä ovat suorastaan muoti-ilmiö. Jos olosuhteet ovat otolliset niin näyttäviähän ne ovatkin. Valitettavan paljon näkee kuitenkin taloja, joissa ikkunaseinä suuntautuu tielle päin ja verhot ovat aina ikkunan edessä suojaamassa ohikulkijoiden katseilta. Siksi ikkunaseinää ja sen sijoitusta kannattaa harkita tarkasti varsinkin jos arvostaa yksityisyyttä. Päivänvalossa näkyvyys sisälle ei ole niin häiritsevä, mutta varsinkin iltaisin sisätilat ovat kuin akvaario ohikulkijoiden katseltavaksi. Ihanteellisimmassa tapauksessa ikkuna voidaan sijoittaa niin, ettei siitä näe suoraan sisälle tieltä tai lähellä olevasta naapuritalosta. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi suuntaus puistoon tai metsään sekä naapuria korkeammalla oleva sijainti. Tiiviissä kaupunkirakentamisessa tämä ei kuitenkaan monesti ole mahdollista.

Muutamia vinkkejä ikkunaseinästä haaveileville:

- jos ikkunan toivottu suuntaus on suoraan naapuriin tai tielle päin ja tontti on suurin piirtein samalla korkeudella, pitää miettiä miten näkösuojaus hoidetaan. Esimerkiksi talousrakennuksen sijoituksella saadaan hyvin estettyä uteliaiden katseet.

- jos tontti sijaitsee korkeammalla kuin missä ohikulkijat kulkevat tai ikkuna on toisessa kerroksessa, estää se jo itsessään näkyvyyttä. Lisäksi jos ikkunan edessä on esimerkiksi parveke umpikaiteella, ei ikkunasta näy ulos muuta kuin huoneiden yläosa.

- jos näkyvyys on ongelma, voi pohtia vaikka muutamaa kapeampaa ikkunaa, jolloin koko huone ei ole näkyvillä. Myös kulmassa sijaitseva korkea ikkuna on näyttävä ratkaisu kapeampanakin. Tuolloin suurin osa huoneesta säilyy yksityisempänä ja silti näkyvyys ulos on hyvä.

- ikkunaseinää voi myös harkita tiloihin, joissa näkyvyys ei niin paljoa häiritse kuten esimerkiksi portaikkoon tai eteiseen.

- jos näkösuojaus hoidetaan istutuksilla, kannattaa harkita sijoittaisiko jo valmiiksi isoihin taimiin, jolloin näkösuojan kehittymistä ei tarvitse odottaa niin kauan.

- jos kuitenkin päädytään verhojen tuomaan näkösuojaan, kannattaa valita sellainen ratkaisu, joka on helposti käytettävissä. Erilaiset verhotyypit lisääntyvät ilahduttavissa määrin ja valittavana on mm. eri suojaustason screenkaihtimia, joissa kangasvalinnalla voidaan säädellä näkyvyyttä toiveiden mukaan. Verhojen sähköistys lisää niiden helppokäyttöisyyttä varsinkin korkeissa ikkunoissa. Muista siis kertoa sähkösuunnittelijalle mikäli pohdinnassa on verhojen sähköistys. Budjetin rajoittaessa valintaa verhot voidaan hyvin asentaa myös myöhemminkin kun vaan sähköistykseen on varauduttu rakennusvaiheessa.

 

TILOJEN KALUSTETTAVUUS

 

Ikkunoiden sijoittelussa pitää pohtia myös tilojen kalustettavuutta. Huoneista on hyvä piirtää ns. kalustepohja, jolloin nähdään, että kaikki tilaan suunnitellut kalusteet mahtuvat ilman, että ikkunat estävät niiden sijoittamista.

 

Vaakasuuntaisen sijoituksen lisäksi ikkunan alareunan korkeudella on merkitystä kalustusta ajatellen. Lattiasta lähtevät ikkunat on kivan moderneja, mutta voivat hankaloittaa kalustamista. Tämä ei muodostu ongelmaksi jos ikkunat suunnitellaan niin, että huonekalut pystytään sijoittamaan muuten kuin ikkunan eteen. Ikkunaseinällisessa olohuoneessa on hyvä olla muutoin ehjää seinäpintaa kalusteita varten tai riittävästi tilaa kalusteiden sijoittamiselle keskelle huonetilaa.
Kirjoituspöydän korkeus on yleensä vähän reilu 70cm, joten jos pöytä halutaan ikkunan eteen, alareunan ihanteellinen korkeus on 80cm. Harkkotaloissa harkkojen moduulimitoitus menee 20cm jaolla parittomilla luvuilla, joten tuo 80cm vaatisi harkkojen leikkelyä. Eli alareuna sijoitetaan silloin 70 tai 90 senttiin.
Sänkyä ei yleensä sijoiteta ainakaan ison ikkunan kohdalle, joten sille pitäisi löytyä ikkunaton sijoituskohta.

 

ARKKITEHTUURI

 

Ikkunoilla voidaan vaikuttaa tehokkaasti talon arkkitehtuuriin ja parhaassa tapauksessa ne korostavat sitä.

 

Moderneissa talotyypeissä käytetään yleensä pelkistetympiä ikkunamalleja, perinteisistä poikkeavia muotoja ja ikkunapinta-alat voivat olla hyvin suuriakin. Perinnetaloissa taas suositaan paljon ikkunaristikoita ja ikkunat ovat maltillisemman kokoisia.

 

Ikkunoiden sijoittelussa joudutaan aina ajattelemaan sekä sisäpuolen arkkitehtuuria ja toiminnallisuutta että julkisivun sommittelua samanaikaisesti. Jos ikkunan muoto ja paikka mietitään pelkästään sen mukaan mikä on ihanteellisinta sisätilan kannalta, tulee julkisivusta helposti levoton. Kovin monen muotoisten ja tyyppisten ikkunoiden läiskiminen summittaisesti samaan julkisivuun ei todennäköisesti johda tasapainoiseen lopputulokseen. Epäsymmetrinenkin julkisivu voi olla toki kiinnostava, mutta sekin vaatii tarkkaa sommittelua.

 

Julkisivuissa ikkunoita voidaan joko korostaa tai piilottaa. Seinäväristä poikkeava karmiväri nostaa niitä enemmän esille kuin seinän sävyyn soinnutetut karmit. Yksittäisiä ikkunoita voidaan "piilottaa" yhdistämällä ikkunoita visuaalisesti karmien värisellä seinäosuudella, jolloin ne sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi.

 

IKKUNOIHIN LIITTYVIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

 

Vuoden 2018 alusta voimaan tulleet määräykset edellyttävät ikkunoihin kaidelasimääräykset täyttävää lasitusta mikäli ikkunan alareuna on alle 700mm päässä lattian tai maan pinnasta. Tuollainen ikkuna on selkeästi kalliimpi kuin tavallinen.

 

Ääneneristysvaatimuksiin tuli myös muutoksia vuoden 2018 alusta ja monissa pientalokohteissa joudutaan nykyään teettämään ns. ääneneristysselvitys. Ikkunat vaikuttavat oleellisesti rakennuksen vaipan ääneneristävyyteen ja selvityksessä määritetään jokaiselle ikkunalle ääneneristävyysarvo.

 

Kellaritilojen ikkunoiden pitää alle reilusti alle 10% huoneen alasta, jotta tila ei täytä asuinhuoneen määritelmää.

 

Jokaisessa asuinhuoneessa pitää olla tuuletusmahdollisuus. Käytännössä tiloissa pitää siis olla yksi avattava ikkuna tai sen osa. Myös ovi täyttää määräyksen. Makuuhuone pelkällä kiinteällä ikkunalla ei siis ole mahdollinen.

 

Asuinhuoneen ikkunan minimikoko on 10% huonealasta. Tuota pienemmällä ikkunalla huonetta ei voi määritellä virallisesti asuinhuoneeksi.

 

Toisen kerroksen makuuhuoneista pitää olla poistumismahdollisuus tulipalon sattuessa, joten jokaisessa huoneessa on oltava poistumistiemääräykset täyttävä varatieikkuna.

 

TEKNISET OMINAISUUDET

 

Ikkunatyypeissä vaihtoehtoja on ns. kiinteä mek-ikkuna tai avattava mse-ikkuna. Kiinteän ikkunan etuja ovat sirompi karmirakenne ja vain kaksi pestävää pintaa. Huonoja puolia on huonompi ääneneristävyys sekä mahdollisten sälekaihtimien sijoitus ikkunan sisäpintaan, jossa ne pölyyntyvät ja ovat alttiimpia vaurioille. Mse-ikkunaan sälekaihtimet saadaan ikkunan sisään. Mse-ikkunassa vastaan voi tulla ikkunan koko, kiinteitä ikkunoita pystytään tekemään suurempina. Tyyppiä valitessa kannattaa huomioida myös ikkunan pestävyys. Isot ja korkealla olevat ikkunat ovat yleensä järkevämpiä olla kiinteinä. 2. kerroksen ikkunat taas on järkevämpää laittaa avattavina ellei ikkunan edessä ole parveketta, josta ikkunan pääsee pesemään ulkopuolelta.

 

Pientaloissa käytetään tyypillisimmin joko puu-alumiini-ikkunoita tai alumiini-ikkunoita. Puu-alumiini-ikkunassa runko on puuta ja ulkopuolen puite on peitetty alumiiniverhouksella. Näiden ikkunoiden maksimikoko kiinteinä on n. 6 neliötä riippuen vähän leveyden ja korkeuden suhteesta. Esimerkiksi ikkunaseinissä on silloin käytännössä monta ikkunaa vierekkäin, jolloin lasien välissä on kaksi karmia. Alumiini-ikkunajärjestelmillä pystytään tekemään suuriakin ikkunakokonaisuuksia, jolloin lasien välissä on vain yksi karmi ja rakenne on siten sirompi. Alumiini-ikkunat ovat kuitenkin huomattavasti kalliimpia kuin puu-alumiini-ikkunat.

 

Ikkunoiden u-arvot ja pinta-ala vaikuttavat rakennuksen energiatehokkuuteen. Mitä pienempi ikkunan u-arvo on, sitä parempi on talon energiatehokkuus. Matalaenergiataloon valitaan mahdollisimman energiatehokkaat ikkunat ja myös niiden koko pidetään maltillisena.

Erityisesti kivitaloissa kännykkäkuuluvuus ja nettiyhteys voivat muodostua ongelmaksi kun signaalit eivät läpäise kiviseiniä ja selektiivi-ikkunoita. Muutama ikkunatoimittaja on kehittänyt ikkunaratkaisun, jossa signaalit läpäisevät ikkunan. Tällaisia ikkunoita on tällä hetkellä ainakin Tiivin Connect Antenni ja Lammin Signal Window. Myös Finnfoam on tuonut markkinoille oman ratkaisunsa, joka on nimeltään FF-Signal. Kyse on signaalivahvistimesta, joka on kahden 20mm eristelevyn välissä. Vahvistin voidaan sijoittaa esimerkiksi ikkunan karmin ja seinänpielen väliin, jolloin tuo on huomioitava ikkunan mitoituksessa. Muita mahdollisuuksia paneelin sijoittamiselle voit käydä lukemassa tästä linkistä.
FF-Signal

YLIMMÄINEN VÄLIPOHJA VALETTU

Taas yksi etappi saavutettu nimittäin suurin osa viimeisestäkin välipohjasta on nyt valettu. Muutaman askelman ylempänä oleva lattia sekä eteläpuolen pieni parveke valetaan vielä ensi viikolla.

Välipohja valettiin ensin ja sen perään sitten ison parvekkeen laatta. Tuohon ulokkeeseen tulee ruokailutila, sen oikealle puolelle keittiö ja itse seisoin kuvaa ottaessa olohuoneessa. Nurkkaan missä tönöttää termospullo tulee pieni seinänpätkä takan taakse ja muilta osin nuo seinät ovat ikkunaa.

Parvekkeiden reunaan tehtiin 400mm korkea palkki lähinnä ulkonäöllisistä syistä, vaikka helpottaahan tuo toki rakenteellisestikin. Tässä muotitus ja raudoitushommat menossa.

Reunapalkin raudoitus työn alla

Valujen alle tarvitaan melkoiset tuennat.

Kuvassa valmis parvekevalu. Reunaan tehtiin varaus lasikaiteen alaprofiilille sekä sadevesikourulle.

Ylärinteen puolelle on tehty pilarit ja seinämä 2.kerroksen laajennusta varten. Tuohon seinämän oikealle puolelle tulee meidän pääovi. Maanpinta nousee tuosta kaksi harkkoa, joten tasoero ovelle tulee olemaan 40cm. Sisääntuloterassin pinta on sisälattiaa 5cm alempana, joten tuo tasoero hoituu yhdellä askelmalla. Seinämän takana on ovi autotalliin, jonka lattia on 40cm eteisen lattiaa alempana eli oven alareuna on suurin piirtein maantasossa.

Viimeisetkin ulkoseinäharkot ovat tulleet tontille ja ylimmän kerroksen seinät ovat alkaneet nousta. Tuntuu uskomattomalta, että noin paljon harkkoja menee vielä varsinkin kun meren puoleiset seinät on lähinnä ikkunaa.

Varsin iloinen yllätys työmaakäynnillä oli, että talollemme johtava tie näytti tältä. Siinä nimittäin vedetään valokuitua. Sitä alettiin markkinoimaan alueelle keväällä ja nyt se sitten jo tulee. Hyvä Elisa, nopeaa toimintaa!

OPPITUNTI 9 VASTAAVAT TYÖNJOHTAJAT

Pientalotyömaalle vaadittavat työnjohtajia ovat vastaava mestari sekä iv-ja kvv-työnjohtaja. Työnjohtajat nimetään ennen kyseisen alan työsuoritusten aloittamista.

VASTAAVA MESTARI

Vastaava työnjohtaja eli vastaava mestari on työmaan tärkein henkilö. Hän valvoo, että rakennetaan suunnitelmien, määräysten, säännösten ja hyvän rakennustavan mukaisesti.

Vastaava mestari on pakollinen henkilö rakennuslupaa edellyttävässä rakentamisessa ja joskus myös toimenpidelupakohteissa mikäli lupapäätöksessä näin vaaditaan. Vastaava mestari hyväksytetään rakennusvalvonnassa joko ilmoituksella tai hakemuksella. Ilmoittaminen tulee kyseeseen silloin kun henkilö on toiminut kyseisen kunnan alueella vastaavassa tehtävässä. Vastaavan mestarin pätevyys perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Pätevyysvaatimukset riippuvat hankkeen vaativuudesta ja rakennusvalvonta arvioi tapauskohtaisesti henkilön kyvyt kyseiseen tehtävään. Pientalotyömailla vastaavat mestarit ovat usein koulutukseltaan rakennusinsinöörejä ja omaavat lisäksi vankan kokemuksen rakentamisesta.

Ympäristöministeriön ohje työnjohtajien vaativuusluokista ja kelpoisuuksista löytyy täältä:

Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta

TopTen-rakennusvalvontojen tulkinnat kyseisistä asetuksista ja ohjeista löydät täältä:

Vastaava työnjohtaja kelpoisuusvaatimukset
Yhtenäisissä TopTen-käytännöissä ovat mukana seuraavat kunnat/kaupungit: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa, Lohja, Kauniainen.

Vastaavan mestarin tehtävänkuvaan kuuluu työmaan ja rakennustyön valvonta sekä viranomaiskatselmusten hoitaminen (aloituskokous, rakennetarkastukset lupapäätöksen mukaisesti, loppukatselmukset). Työmaakäyntien tiheys riippuu runkomateriaalista ja rakennusvaiheesta. Kivitalon rakentaminen vaatii enemmän käyntejä kuin puuelementtitalon. Puuelementtitalon runko kasataan tehtaalla ja vastaava mestari ei valvo kasausta vaan tarkastaa elementit niiden tultua työmaalle.Runkovaiheessa käyntejä tarvitaan enemmän (n.2krt/viikko) kun taas sisätyövaiheessa riittää vähempi. VM tilaa katselmukset rakennusvalvonnan tarkastajalta ja on itse paikalla tarkastuksissa.

Mikäli VM huomaa työmaalla rakennusvirheitä, puuttuu hän niihin käymällä virheet ja korjaustoimenpiteet läpi kyseisen urakoitsijan kanssa. Mikäli työmaalla huomataan virheitä tai puutteita suunnitelmissa, on hän yhteydessä kyseiseen suunnittelijaan tai pääsuunnittelijaan riippuen asian laadusta.

VM on se henkilö, joka on rakennuttajan puolella mahdollisissa erimielisyystilanteissa. Tästä syystä voi olla hieman ristiriitaista, mikäli vastaava mestari tulee esimerkiksi talotoimittajan kautta. Henkilön voi silloin olla vaikea asettua talotoimittajaa vastaan mahdollisessa riitatilanteessa ja olla aidosti rakennuttajan puolella.

Vastaavaa mestaria valitessa on hyvä kuulla aiemmin rakentaneiden kokemuksia kyseisestä henkilöstä. Oleellisia tietoja ovat edellisten hankkeiden sujuvuus, mahdollisten ongelmien huomaaminen ja niihin puuttuminen sekä valvonnan määrä. Mikäli vastaavaa on näkynyt työmaalla alle 10 kertaa koko rakennusaikana, on se aivan liian vähän oli sitten kyse puuelementtitalosta tai kivitalosta. Valvontaa kun ei voi tehdä etänä työpöydän äärestä. Tarjouksissa on ilmoitettu kohteeseen laskettu tuntimäärä valvonnalle, mutta se voi olla hyvin kaukana totuudesta eli kannattaa varmistaa edellisiltä työmailta kuinka hyvin todellisuus on vastannut tarjousta. Myös rakennusvalvonnat ovat kiinnostuneita vastaavan mestarin kyseiseen kohteeseen varaamastaan ajasta ja tunnit ilmoitetaan hakemuksen/ilmoituksen yhteydessä. Rakennusvalvonta ei kuitenkaan valvo mitenkään tuntien toteutumista vaan se jää rakennuttajalle.

Vastaavan mestarin vastuu ja työsarka on nykypäivänä todella suuri ja entisaikojen kossupullopalkkiot ovat mennyttä aikaa. Hyvän vastaavan palkkio pääkaupunkiseudulla n. 200m2 kivitalolle on n. 6000-8000€. Vastaavan kokoisen puuelementtitalon osalta hinta on n. 4000-6000€ luokkaa, koska työmaakäyntejä ei tarvita niin paljon.

VM:lta voi ostaa usein lisäksi rakennuttajakonsultille kuuluvia töitä lisätyönä. Rakennuttajakonsultin osa-alueeseen palaamme myöhemmin tarkemmin.

IV- JA KVV TYÖNJOHTAJA

Ilmanvaihtotyönjohtaja ja kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston (kvv) työnjohtajien pätevyydet perustuvat myös maankäyttö- ja rakennuslakiin ja ovat myös pakollisia henkilöitä kyseisiä töitä sisältävissä kohteissa. Työnjohtajat hyväksytetään rakennusvalvonnassa kuten vastaava mestarikin. Pätevyysvaatimukset riippuvat hankkeen vaativuudesta ja rakennusvalvonta arvioi tapauskohtaisesti henkilön kyvyt kyseiseen tehtävään.

Pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen (PKSRAVA) tulkinnat kyseisistä asetuksista ja ohjeista löydät iv- ja kvv-vastaavien osalta täältä:

Iv-työnjohtaja kelpoisuusvaatimukset

Kvv-työnjohtaja kelpoisuusvaatimukset

Vastaavat työnjohtajat valvovat kyseisen alan töiden suorittamista ja osallistuvat niiden katselmuksiin.

Iv- ja kvv työnjohtaja voi olla myös sama henkilö. Joskus kvv-työnjohdon vastuu voi olla jaettu ulko- ja sisäpuolisiin töihin, jolloin esimerkiksi maanrakentaja toimii ulkopuolisten töiden työnjohtajana. Vastaavina työnjohtajina voivat toimia myös urakoitsijat, mutta tässä on vähän sama ristiriita kuin vastaavan mestarin osalta ja myös rakennusvalvonnat ovat  alkaneet heräämään tähän ongelmaan ja kyseenalaistamaan sen järkevyyttä.

Iv- ja kvv-työnjohtajan palkkio on n. 1000-2000€ kun molemmat vastuut sisältyvät samalle henkilölle.

MAALÄMPÖTOIMITTAJA VALITTU

Alkuun täytyy tunnustaa, että nyt kirjoitan asiasta, josta en ole kovinkaan hyvin perillä. En ole suoraan sanottuna kauhean kiinnostunut erilaisista teknisistä asioista, mutta tätä valintaa varten piti kuitenkin perehtyä niihin jonkin verran ja kysyä lisäksi viisaammilta ja puolueettomilta tahoilta neuvoja ja mielipiteitä. Hyvä puoli tässä on se, että tekstini on varmasti muidenkin vähemmän teknisten ihmisten ymmärrettävissä.

Halusimme ehdottomasti samalta toimittajalta maalämpökaivon ja -pumpun, lattialämmitykset sekä viilennysjärjestelmän, jotta koko paketti olisi yhden tahon käsissä ja tuo yksi taho olisi vastuussa sen toimivuudesta. Olen törmännyt tapauksiin, joissa järjestelmää on hajautettu ja kun jotain ongelmia on ilmennyt, kukaan ei tietenkään ota vastuuta kokonaisuudesta. Kilpailutimme kaksi hyväksi tietämäämme toimittajaa, Lämpödiilerin ja Tom Allenin. Tarjoukset olivat hinnaltaan aika samaa luokkaa ja vaikuttivat sisällöltäänkin samankaltaisilta kunnes osasin kysyä oikeat kysymykset tutun lvi-suunnittelijan kanssa keskusteltuani.

Maalämpöpumppu oli todella tärkeä valinta. Molemmilla tarjouksen sisältämä pumppu oli ns. ON/OFF-laite, jossa ei ole taajuusmuunninta ja tämä on se tyyppi, jota toimittajat kaiketi yleensä tarjoavat jos ei muuta pyydä. Tämä tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että pumppu on joko päällä tai pois päältä. Perusajatuksena pumpun mitoitukselle on se, että teho mitoitetaan pienemmäksi kuin lämmityksen maksimitehontarve on. Näin siitä syystä, että pumppu käy pidempiä jaksoja kerrallaan eikä sammumista ja käynnistymistä tapahdu niin paljon mikä rasittaa pumppua eniten. Voisi kuvitella, että jatkuva käynti rasittaa enemmän, mutta näin ei kuulemma ole vaan korjauksia tehdään eniten ylimitoitettuihin pumppuihin. Mitoituksesta seuraa se, että kovimmilla pakkasilla pumpun teho yksinään ei riitä lämmitykseen ja se joutuu käyttämään lisäapuna sähkövastusta. Oma näkemyksemme kuitenkin oli, että maalämmöllä pitäisi pärjätä myös kovimmat pakkaset kun silloinhan sitä lämmitystä eniten tarvitaan ja haluamme käyttää lämmitykseen mahdollisimman vähän sähköä (ja rahaa). Niinpä pumppu vaihdettiin ns. invertteripumppuun, jossa perusajatus on toisenlainen. Pumppu ei sammu ja käynnisty yhtenään vaan pumpun teho säätyy tarpeen mukaan ja teho nousee mitä enemmän lämpöä tarvitaan. Pumppu voidaan silloin mitoittaa korkeammalle maksimiteholle. Meille valittu pumppu on malliltaan Nibe F1155. Tämä pumppu mahdollistaa myös pörssisähkön käytön eli se voidaan ohjelmoida käyttämään sähköä silloin kun se on edullisimmillaan. Esitteen mukaan pumppu on tulevaisuuden lämpöpumpputeknologiaa ja Diilerillä olivat sitä meiltä, että kymmenen vuoden päästä kaikki maalämpöpumput ovat tämän tyyppisiä. Tiedä sitten mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta kyllä tuo pumppu vaikuttaa järkevältä investoinnilta jo ihan tähänkin päivään. Pumpun vaihdoksen myötä lämmitystehon maksimi nousi 10,2 kilowatista 11,3 kilowattiin ja maalämpökaivo syveni 20m eli reikää porataan meille 190m.

Asia, joka lopulta ratkaisi pelin Diilerin hyväksi oli viilennyksen järjestelmä. Heillä se on suunniteltu niin, että kun viilennyskonvektori pyörähtää käyntiin, myös iso maalämpöpumppu käynnistyy. Allenilla on viilennystä varten erillinen kiertovesipumppu, joka on mitoitettu viilennyksen tarpeen mukaan ja iso pumppu ei siis käynnisty ollenkaan. Viilennystä varten tietysti tarvitaan sitä viileää maan sisältä paljon ja ihan maalaisjärjellä ajateltuna sitä paremmin sitä saadaan mitä isompi pumppu sitä liuosta pyörittää. Voi olla, että Alleninkin systeemi olisi ollut ihan riittävä ja näin vakuuttivatkin, mutta koska investoimme paljon rahaa viilennyslaitteisiin, haluamme olla 100 prosenttisen varmoja, että viilennys myös toimii tehokkaasti ja tähän ratkaisuun saimme tukea myös asiantuntijaltamme.

 

Meille tulee 2 puhallinkonvektoria, yksi keskikerrokseen ja yksi ylimpään. Kellariin viilennystä ei tarvita kun se on pääosin maan alla ja pysyy viileänä sen ansiosta. Keskimmäiseen kerrokseen konvektori tulee vessan alakattoon ja se puhaltaa ilmaa viereisen aulan seinästä. Ylimpään kerrokseen konvektori sijoitetaan makuuhuoneen sisääntulon syvennykseen ja ilma puhalletaan olohuoneen suuntaan. Konvektori ovat tyypiltään Chiller Grand Vari Pro 100 ja niissä puhallus tapahtuu seinän läpi seinäsäleikön kautta. Viileä ilma puhaltuu säleiköstä hieman ylöspäin ja leviää kattoa pitkin tiloihin.

Chiller Grand Vari (kuva lainattu Chillerin sivuilta)

 

 

Pohdimme yläkertaan myös ns. kattoversiota, mutta mielestäni tuo ei ole esteettisesti kivan näköinen ja lisäksi sen sivulle pitäisi tehdä huoltoluukku (joka kuulemma monesti jätetään tekemättä), jotta koneistoon ja liitoksiin päästään käsiksi tarpeen vaatiessa. Pilaisi aika lailla olohuoneen katon visuaalista ilmettä, joten seinäpuhallukseen päädyttiin kun siinä säleikkö on huomaamattomampi. 

Chiller Box (kuva lainattu Chillerin sivuilta)

 

 

Seinästä puhaltavassa mallissa ilman puhallus on siis konvektorin sivusta ja täten se vaatii itse koneen kohdalle alakaton matalammalle kuin tilassa, johon puhallus suuntautuu. Meillä makuuhuoneeseen oli jo alunperin suunniteltu kattoa vähän matalammalle kuin olohuoneessa, joten se istuu tuohon oikein hyvin.

Alustavan aikataulun mukaan maalämpökaivo tullaan poraamaan lokakuun lopussa ja lattialämmitysten asennukset käynnistyvät joulukuussa. Otamme todennäköisesti lattialämmityksen osittain käyttöön ensin kellarikerroksessa ja myöhemmin sitten ylemmissä kerroksissa, jotta maalämpöä päästään hyödyntämään jo työmaa-ajan lämmitykseen. Tulen seuraamaan suurella mielenkiinnolla ja tiiviisti eri työvaiheita ja kerron tietysti täälläkin homman etenemisestä!

TYÖMAAN KUULUMISIA

Pitkästä aikaa taas työmaakuulumisia. Meillä on mennyt paljon aikaa kaikenlaisen näkymättömän tekemiseen kuten viemäri- ja putkivetoihin ja -liitoksiin, eristyksiin, pumppaamojen asentamisiin, välipohjan viemärivetoihin jne. Yksi etappi saavutettiin tällä viikolla kun työmaalle tulee nyt vesi kaikkien vaiheiden jälkeen.

On sitä kuitenkin jotakin näkyvääkin saatu aikaiseksi siinä sivussa. Tällä viikolla valettiin keskimmäisen kerroksen seinien alempi puolisko. Ensimmäisen kerroksen välipohjalaatta on myös valmis ja oli varsin aikaa vievä kokonaisuus kun lattioita on kolmessa tasossa (eteinen, autotalli ja muu osa) ja kaikki valettiin eri kerroilla kun välissä piti nostaa seiniä hiukan ylöspäin, että saatiin tukea seuraavalle tasolle. Olisihan tuo onteloilla tullut nopeammin, mutta lopputulos on takuulla hyvä ja sehän se loppupelissä tärkeintä on. Terassin ja parvekkeen seinämät ja pilarit ovat myös nousseet muun rungon tasolle ja myös alemman parvekkeen laatta on valettu.

Kuvassa näkyy meren puoleista julkisivua, jossa etualalla on terassi ja parveke. Tuohon sivulle, jossa kermi mutkittelee, tulee aikanaan ulkoportaat yläpihalta alapihalle. Hauskasti tämä kuva on aika lailla samasta kulmasta kuin tuo blogin esittelyn 3d-kuva, mutta vähän alemmasta katselukulmasta. Näin ne mallit vaan muuttuvat todellisuudeksi.

Ollaan myös täytelty talon vierustoja, joka helpottaa huomattavasti rakentamista ja myös minun tarkastuskäyntejä. Kärsin nimittäin aika kovasta korkeanpaikankammosta mikä ei ole kauhean kiva ominaisuus tässä työssä kun työmailla joutuu pakosti välillä kiipeilemään mitä epämääräisemmissä portaissa.

Kuvassa näkymä tontin sisäänajon suunnalta. Vasempaan aukkoon tulee autotallin ovi ja oikeanpuoleiseen pääovi. 1. kerroksen lattiatasolle pääsee nyt siis vain astumalla sisään!

Tämä kuva on otettu ylärinteen toiselta reunalta. Oikealla reunalla näkyy työhuoneen ovelle johtava silta ja vasemmalla eteisen ikkuna-aukkoja.

Ja tässä se näkymä, jonka näkemistä niin kovasti odotin. Kyllähän tätä maisemaa mielellään työpöydän ääreltä katselee!

Nyt kun talon ulkopuoliset työt ovat hyvällä mallilla, alkaa rungon loppuosa nousemaan vauhdikkaammin. Meillähän ei ole runkotöille mitään varsinaista aikataulua kun ei meillä ole mitään varsinaista runkourakoitsijaakaan vaan hommat etenee siinä vauhdissa kuin etenee. Laskeskelin kuitenkin vähän suuntaa antavasti aikataulua:
Vko 37-38   1. kerroksen seinien yläosa
Vko 39-41   2. kerroksen välipohja ja parvekkeen laatta
Vko 42-43   2. kerroksen seinien alaosa
Vko 44-45   2. kerroksen seinien yläosa
Vko 46        Maskiharkot
Vko 47-48   Kattotyöt
Tuohon kun laskee muutaman viikon ekstraa niin harjannostajaisia päästään meidänkin työmaalla viettämään vielä tämän vuoden puolella! Pidetään peukkuja, että talvi tai ainakaan lumi ei tule kovin aikaisin tänä vuonna...

OPPITUNTI 8 ERI ALOJEN SUUNNITELMAT

Talon rakentamiseen tarvitaan arkkitehtisuunnitelmien lisäksi monia muitakin suunnitelmia. Pakollisia ovat rakenne-, lvi- ja sähkösuunnitelmat. Lisäksi suunnitelmia voidaan täydentää sisustus-, valaistus- ja pihasuunnitelmilla.

Jokaisen suunnittelijan kanssa pidetään yleensä alkupalaveri, jossa kartoitetaan lähtötiedot ja rakennuttajan toiveet. Tapaamiseen on hyvä valmistautua etukäteen laatimalla lista toivomistaan asioista.

Kaikki suunnitelmat hyväksytetään rakennuttajalla ja pääsuunnittelijalla ennen niiden leimautusta.

Esitetyt suunnittelun hintahaarukat ovat pääkaupunkiseudulle rakennettavalle n. 200 neliön talolle hyvältä suunnittelijalta.

RAKENNESUUNNITELMAT

Rakennuttajalle voi olla epäselvää mihin tarvitaan arkkitehdin työpiirustuksia jos on rakennekuvat. Piirustukset eivät kuitenkaan ole päällekkäisiä vaan niissä käsitellään eri asioita. Karkeasti ajateltuna rakennesuunnittelija määrittää kantavat rakenteet ja arkkitehti muun.

Rakennesuunnitelmat sisältävät seuraavat piirustukset:

- louhintasuunnitelma (kalliotonteilla)

- perustuspiirustus (anturat, sokkelit, salaojat, radonputket, routasuojat, alapohjat)

- välipohjapiirustukset (ontelolaatastot/välipohjapalkit, kantavat seinät, aukonylityspalkit)

- yläpohjapiirustus (kattoristikot, aukonylityspalkit, kantavat seinät)

- rakenneleikkaukset

- rakennedetaljit mm. rakenteiden liitoksista, rakennetyypeistä

- ristikkokaaviot

- ontelolaattojen mittakuvat

- elementtisuunnitelmat (elementtitaloissa)

- ulkoseinäprojektiot aukotuksineen (eivät pakollisia, mutta helpottavat työmaata)

Rakennesuunnitelmat toimitetaan rakennusvalvontaan leimautettavaksi. Eri kunnilla on erilaisia piirustusten toimitustapoja; jossain piirustukset käydään läpi ja jossain ne ainoastaan leimataan ja otetaan arkistoon. Oli toimintatapa kumpi hyvänsä tai jotain siltä väliltä, niin päärakennesuunnittelija toimittaa ne rakennusvalvontaan.

Rakennesuunnitelmien hinta on n. 4000-6000€. Rakennesuunnitelmia on hyvin eri tasoisia ja suunnittelijan valintaan kannattaa kiinnittää erityistä huomioita. Halvin ei välttämättä ole paras valinta. Jos suunnitelmat ovat puutteelliset esimerkiksi detaljien osalta ja työmaalla joudutaan työvaiheita lykkäämään odottaessa täydennyksiä suunnitelmiin, tuo se helposti lisäkustannuksia ja viivettä aikatauluihin.

LVI-SUUNNITELMAT

Nämä pitävät sisällään kaikki ilmanvaihtoon ja viemäröintiin liittyvät suunnitelmat.

Ilmanvaihtokuvissa esitetään ainakin seuraavat asiat:

- iv-putket (niiden reitit ja kanavien koot)

- iv-venttiilit ja tilakohtaiset ilmamäärät

- iv-kalusteluettelo

- iv-koneen tyyppi, paikka

Viemäripiirustukset sisältävät:

- lvi-asemapiirros, jossa esitetään tonttiputkien reitit, niiden koot ja korot, ränni- ja sadevesikaivot, mahdolliset pumppaamot ja imeytysrakenteet sekä kunnallisteknisten alueiden ulkopuolella kaivot ja jätevesijärjestelmät.

- pohjapiirroksissa viemärien linjat ja koot, vesi- ja viemäriputkien reitit, hanat ja lattiakaivot

- laitteet kuten vesimittari, lämminvesivaraaja, maalämpökone

- jakotukkien paikat

- kaivokuva (määritellään eri kaivojen tyypit)

Lvi-suunnittelija toimittaa piirustukset rakennusvalvontaan leimautettavaksi.

Lvi-suunnitelmien hinta n.1200-2000€.

SÄHKÖSUUNNITELMAT

Sähkösuunnitelmat ovat myös pakolliset vaikkei niitä toimitetakaan rakennusvalvontaan. Suunnitelmien läpikäymiseen rakennuttajan kannattaa käyttää reilusti aikaa ja pohtia tarkkaan mitä mihinkin tarvitaan. Pistorasian puuttuminen jostakin tarpeellisesta paikasta harmittaa pitkään.

Suunnitelmat sisältävät seuraavia asioita:

- pistorasiat

- valaisimet

- kytkimet

- sähkökaapin ja tonttikeskuksen paikat

Sähkösuunnitelmien hinta on n.1000-1500€. Väylätekniikalla (esim. KNX) toteutettuna 3000 eurosta ylöspäin.

Sähkösuunnitelmia voi täydentää halutessaan valaistussuunnitelmalla. Valaistussuunnitelma voi olla osa sähkösuunnittelua tai sen voi teettää erillisellä valaistussuunnittelijalla, jolloin suunnitelman sisältö siirretään sähkösuunnitelmiin.

Valaistussuunnitelman hinta on n. 500€. Suunnitelmia saa myös joiltain yrityksiltä ilmaiseksi, jos sieltä ostaa suunnitelman sisältämät valaisimet. Näissä kannattaa olla kuitenkin tarkkana, koska valaisimet ovat valitettavasti usein joko huonolaatuisia tai hirmu kalliita.

LATTIALÄMMITYSSUUNNITELMAT

Suunnitelmien tekijä riippuu lattialämmitystyypistä. Sähköllä lämpiävän lattian suunnitelmat tulevat sähkösuunnittelijalta. Vesikiertoisen lattialämmityksen taas suunnittelee joko lvi-suunnittelija tai sen toimittaja. Toimittajan suunnitelmien hinta sisältyy laitetoimituksen hintaan.

Suunnitelmat sisältävät seuraavia asioita:

- lämmityspiirit ja putkikierrot

- termostattien paikat

- lattialämmityksen jakotukkien paikat

JÄÄHDYTYSSUUNNITELMAT

Suunnitelma tulee yleensä laitteiden toimittajalta. Vaihtoehtoja on ilmalämpöpumppu ja maalämpöön liittyvä viilennys. Maalämpöön liittyvään viilennykseen on erilaisia vaihtoehtoja ja suunnitelma tulee yleensä laitetoimittajalta. Suunnitelma sisältyy laitetoimituksen hintaan.

SISUTUSSUUNNITELMA

Sisustussuunnitelman laajuus on tapauskohtaista ja se räätälöidään aina rakennuttajan toiveen mukaisesti.

Suunnittelu sisältää seuraavia asioita halutussa laajuudessa:

- sisäpintojen värit ja materiaalit

- kiintokalusteiden suunnittelua

- irtokalusteiden valinnassa auttaminen

- seinäprojektioita (esim. kylpyhuoneet)

Hinta määräytyy suunnitelmasisällön perusteella ja haitari on varsin suuri suunnittelijasta riippuen.

PIHASUUNNITELMA

Pihasuunnitelma pohjautuu arkkitehdin tekemään asemapiirrokseen ja siinä syvennytään tarkemmin pihajärjestelyihin, pihamateriaaleihin ja istutuksiin. Suunnitelman laajuus on tapauskohtainen ja hinta määräytyy sen ja pihan koon perusteella.

Suunnitelmissa esitettäviä asioita:

- pihan materiaalit (kiveystyyppi, nurmikko- ja istutusalueet)

- tarkat korot eri alueille

- mahdolliset muurit (tyyppi, mitoitus ja korot)
- pihan toiminnot (pyörien säilytys, tamppaus, keittiöpuutarha jne.)

- istutuslajit ja määrät
- työohjeet