OPPITUNTI 6 ARKKITEHTISUUNNITELMAT

Arkkitehtisuunnitelmat ovat kokonaisuus, joka pitää sisällään luonnospiirustukset, rakennuslupapiirustukset sekä toteutusta varten laadittavat työpiirustukset.

Luonnospiirustukset

Luonnospiirustukset tehdään asiakkaan toiveiden mukaan. Toiveita kartoitetaan yhteisessä palaverissa, jossa käydään perinpohjaisesti läpi rakennuttajan toiveita ja niiden perusteella arkkitehti tekee ehdotuksen rakennuttajalle. Palaveriin on hyvä valmistautua etukäteen tekemällä tilaohjelma, josta kerroin tarkemmin oppitunnilla 3. Yhdessä käydään läpi tilaluettelo ja toiveet sekä keskustellaan perheen arjesta. On tärkeää, että arkkitehti tietää jonkin verran perheen elämästä, jotta hän pystyy huomioimaan perheen tarpeet suunnitelmissa. Arkkitehdin pitää tietää myös taloa varten varattu budjetti, jotta se pystytään huomioimaan talon suunnittelussa. Rakennusmateriaalia ei tarvitse olla päätettynä luonnossuunnittelua aloitettaessa, sen suhteen päätös tehdään monesti vasta talopaketti-/runkokilpailutuksen jälkeen.

Luonnossuunnitelmat sisältävät karkean tonttisuunnitelman, pohjapiirrokset, leikkauksen/leikkauksia ja julkisivut. Lisäksi arkkitehti tekee monesti talosta 3d-mallin, joka havainnollistaa hyvin miltä talo tulee näyttämään visuaalisesti.

Aluksi arkkitehti käy aina tontilla tutustumassa sen ominaisuuksiin. Luonnossuunnittelu lähtee yleensä liikkeelle tontin suunnittelusta, jossa arkkitehti hahmottelee rakennusten ja tontin toimintojen sijoitukset. Sen jälkeen taloa aletaan suunnittelemaan tarkemmin. Itse teen yleensä ensin pohjapiirrokset sekä niiden rinnalla leikkausta/julkisivua, jotta ajatellun rakennuksen massoittelun ja hahmon pystyy esittämään myös rakennuttajalle. Kun pohjat on saatu pääpiirteiltään rakennuttajan toiveiden mukaisiksi, päästään suunnittelemaan julkisivuja tarkemmin. Arkkitehdin käyttämästä ohjelmasta riippuen 3d-malli muodostuu joko samanaikaisesti muiden suunnitelmien kanssa tai se tehdään lopuksi ja sen perusteella voidaan muokata tarvittaessa muita suunnitelmia.

Pääsuunnittelija käy esittelemässä luonnoksia myös rakennusvalvonnassa, jotta saadaan varmuus, että suunnitelmat ovat suurilta linjoiltaan hyväksyttävissä ja näin itse rakennuslupaprosessi sujuu kitkattomammin. Nykyään ainakin suurimpien kaupunkien rakennusvalvonnat vaativat, että hankkeesta on käyty ennakkoesittely lupakäsittelijän kanssa ennen luvan jättämistä. Mielestäni se on järkevää joka tapauksessa, jotta lupakäsittelyn aikana suunnitelmiin ei tule ainakaan suuria muutoksia.

Luonnospiirustuksilla pyydetään tarjoukset talotoimituksesta/materiaaleista ja runkourakasta ja kilpailutuksen päätteeksi tehdään päätös runkomateriaalista/toimittajasta. Materiaali ja toimittaja on hyvä olla tiedossa lupakuviin siirryttäessä, jotta ne pystytään piirtämään toteutuksen mukaisesti ja myöhemmin ei tarvita ainakaan sen takia muutoslupaa.

Tässä erään suunnittelemani kohteen luonnospohjat:

Rakennuslupapiirustukset

Rakennuslupapiirustuksiin tehtyjä luonnossuunnitelmia tarkennetaan ja lisäksi laaditaan pinta- ja hulevesisuunnitelma, katujulkisivupiirustus, kerrosalakaaviot ja tarvittavat laskelmat. Piirustukset myös päivitetään vastaamaan valittua runkomateriaalia. Pohjiin suunnitellaan mm. esteettömyysmääräysten mukaiset asiat, poistumistiet, korot, ikkunoiden määritykset  ja kiintokalusteet. Julkisivuihin määritetään värit ja materiaalit (mikäli tätä ei ole tehty jo luonnosvaiheessa), piirretään maanpinnat pintavaaituksen mukaisesti, kattoturvatuotteet, kattotikkaat ja korot. Leikkaukseen määritetään rakennetyypit u-arvoineen kaikille rakennusosille, lisätään korot, mahdolliset hormileikkaukset ja maanpinnat. Asemapiirustus on yleensä luonnosvaiheessa aika raakile ja siihen tulee paljon lisää tietoa mm. pintojen rakenteet, korot lattioille, nurkille ja piha-alueille, asemakaavamääräykset, pinta-alalaskelmat, mahdolliset tukimuurit ja aidat sekä kunnallistekniset liitokset. Lisäksi tontista laaditaan erillinen pinta- ja hulevesisuunnitelma, jossa selvitetään miten kyseisiä vesiä hallitaan. Siinä esitetään mm. maanpintojen muotoilut, sadevesi- ja rännikaivot, laskelmat vesien määristä sekä mahdolliset viivytys-/imeytysrakenteet.

Tässä saman kohteen lupapohjat:

 

Työpiirustukset

Työpiirustusten vuoro on kun rakennuslupa on saatu. Joskus niitä tehdään jo lupakäsittelyn kanssa rinnakkain jos aikataulu rakentamisen aloitukselle on tiukka, mutta silloin on toki riskinä, että lupakäsittelyn aikana mahdolliset muutokset pitää päivittää useampiin piirustuksiin. Työpiirustuksiin lupapiirustuksia täsmennetään edelleen ja sen lisäksi laaditaan ikkuna- ja ovikaaviot sekä julkisivudetaljit. Pohjapiirroksiin mitoitetaan ikkuna- ja oviaukot sekä väliseinät ja suunnitellaan alakattojen korkeudet sekä päivitetään mahdolliset rakenne- ja lvi-suunnittelun mukanaan tuomat muutokset. Ikkuna- ja ovikaavioissa määritellään niiden ominaisuudet kuten ikkunoiden avattavuus, turva- ja kaidelasit, tarkat mitat, kätisyydet ja mahdolliset palo-osastoinnit. Yleisiä julkisivudetaljeja ovat räystäs-, kaide- ja pielirakenteet. Myös katoksista ja mahdollisista julkisivutehosteista tehdään detaljit.

Esimerkkikohteen työpohjat:

 

Lähtötiedot arkkitehdille

Tilaohjelman ja toiveiden lisäksi arkkitehdille pitäisi antaa lähtötiedoiksi seuraavat:
Kartta-aineistot
Pohjatutkimus (jos on jo teetetty)
Liitoskohtalausunto
Poikkeuslupa/suunnittelutarveratkaisupäätös (jos sellainen on)
Mahdolliset rasite- ja hallinnanjakosopimukset


Suunnittelun kesto

Arkkitehtisuunnittelun kesto vaihtelee kohdekohtaisesti, mutta karkeasti eri vaiheiden kesto on yleensä suurin piirtein tällainen:
Luonnosvaihe 1-2kk
Lupapiirustukset 2 viikkoa
Työpiirustukset 4 viikkoa
Kun huomioidaan luonnospiirustusten jälkeinen kilpailutusvaihe, johon yleensä kuluu vähintään kuukausi, suunnittelun aloituksesta rakennusluvan jättämiseen kuluu n. 3-4 kuukautta. Suunnitteluun kuluvaan aikaan vaikuttaa paljon minkälaisella tahdilla rakennuttaja kommentoi saamiaan suunnitelmia. Joskus halutaan rauhassa pohdiskella asioita kauemmin, jolloin suunnittelu edistyy hitaammin.

Arkkitehtisuunnitelmien hinta

Arkkitehtisuunnittelun hinta perustuu pitkälti kohteen kokoon sekä tarvittaviin suunnitelmiin. Suunnitelmien hinta on sidoksissa myös suunnittelijan pätevyyteen ja maantieteellisellä sijainnilla on myös jonkin verran merkitystä. Pääkaupunkiseudulla noin 200 neliön kokoisen talon arkkitehtisuunnittelun saa pätevältä suunnittelijalta n. 6000-9000€  hintaan. Hinta sisältää yleensä kaikki talon rakentamiseen tarvittavat arkkitehtisuunnitelmat.

Lisähintaa voi muodostua, jos jo hyväksyttyjä suunnitelmia lähdetään rakennuttajan toiveesta muuttamaan tai arkkitehdilla halutaan teettää jotain tarjouksen ulkopuolisia töitä. Arkkitehti voi myös rajoittaa luonnossuunnitelmien versioiden määrää, jolloin lisäkustannusta voi syntyä jos määrä on rajoitettu esimerkiksi kolmeen kierrokseen ja tuona aikana suunnitelmista ei ole muodostunut hyväksyttävää suunnitelmaa. Kaikilla ei tällaista rajoitetta kuitenkaan ole ja se yleensä ilmenee jo arkkitehdin tarjouksesta.

KYLPYHUONEIDEN SEINÄPROJEKTIOT

Sain viikonloppuna viimeisteltyä kylpyhuoneiden ja vessojen seinäprojektiot. Yleensä nämä tekee sisustussuunnittelija, mutta meillä sellaista ei ole kun hoidan itse senkin osuuden projektista. Tällaisia projektioita voi hyvin laatia itsekin jos on käytössä jonkinlainen ohjelma, jolla voi piirtää mittakaavassa.

Seinäprojektioissa määritellään kaikki seinillä olevat asiat. Päästin itseni tässä vähän helpommalla ja tein projektiot ainoastaan niistä seinistä joihin tulee enemmän asioita. Projektioissa voidaan esittää myös pyyhekoukut, vessapaperitelineet ym. mutta en lähtenyt ihan noin detaljitasolle. Projektioiden teko on ilman muuta hyödyllistä, koska niihin pystyy määrittämään eri asioiden korkeudet ja näkee miltä kokonaisuus näyttää visuaalisesti.

Normaalisti projektioihin määritellään myös pintamateriaalit, mutta meillä ei ole kaikkia vielä valittu yksinkertaisesti siitä syystä, että en ole ehtinyt kiertelemään laattaliikkeitä. Epäilenpä, että kesälomalla tähän tulee käytettyä muutamia päiviä. Selkeä näkemys minulla kyllä on monestakin materiaalista. Kylpyhuoneissa ja vessoissa tullaan käyttämään rinnakkain mikrosementtiä ja laattaa. Suurin osa seinistä on joko mikrosementtiä tai maalattuja ja laattaa käytetään vain tehosteina. Kaikkiin lattioihin tulee laatta.

Värimaailma tiloissa liikkuu valkoisen, harmaan ja mustan välimaastossa. Samoja värejä ja materiaaleja käytetään kaikissa tiloissa, mutta erilaisina kombinaatioina, jolloin saadaan yhtenäinen kokonaisuus, mutta eri yhdistelmillä vähän erilaisia tunnelmia.

Kaikki vessat tulevat ns. asennusvessoina, koska ne on vaan niin kätevät siivouksen kannalta ja toki kivan näköisetkin. Suihkujen lattiakaivot tehdään Unidrain-kaivoilla, jolloin lattioiden kallistukset pystytään hoitamaan yhteen suuntaan ja sekin on visuaalisesti parempi ratkaisu.

Allastasoja, altaita ja kalusteita ei myöskään ole vielä valittu. Toiveena olisi, että allas ja taso olisi saumattomasti samaa materiaalia, mutta katsotaan mitä tämä toive tulisi maksamaan. Kvikisssä myydään järkevän hintaisia ja kivannäköisiä keinomarmorista valmistettuja allas/tasoyhdistelmiä, mutta täytyy vähän selvitellä miten hyvin mattavalkoinen pysyy puhtaana ja ettei se ainakaan värjäänny helposti.

Tässä nämä tekemäni projektiot:

Saunaosastolla sävymaailma tulee olemaan melko tumma. Suurin osa seinistä käsitellään vaalean harmaalla mikrosementillä ja suihkujen ja ammeen takaseinään tulee hiilenharmaa/musta jonkinlainen struktuurilaatta. Sitä vasten valkoinen amme ja sadesuihkut korostuvat hienosti. Katto tulee todennäköisesti olemaan valkoinen, ettei yleisilmeestä tule liian synkkä. Jätän itselleni kuitenkin option vielä muuttaa mieltäni tässä asiassa... Lattiaan tulee pienistä kivistä tehtyä luonnonkivilaattaa. Värisävy kivillä voisi olla keskiharmaa ja sauma vaalean harmaa, jotta kivet nousevat siitä esiin.
Saunaan haetaan savusaunamaista tunnelmaa ja pinnat tulee olemaan kaikilta osiltaan mustat ja tuo tumma laattaseinä muodostaa parin sille. Saunan suunnitelmista teen jossain vaiheessa ihan oman juttunsa kun siinä on niin paljon erilaisia asioita.

Tytär haluaa huoneeseensa ja kylpyhuoneeseensa luonnonläheistä, pehmeää sävymaailmaa. Tehostelaatan ja lattian laatan värimaailma tulee siten liikkumaan vaalean harmaan/beigen sävyissä. Seinät ovat suihkun ympäristössä mikrosementtiä ja muutoin maalattuja. Koska peilin yläreunan linja noudattelee ikkunan linjaa, nousee se sen verran korkealle, ettei peilin päälle kannata laittaa valoa. Ideoimme sähkösuunnittelijan kanssa, että kattoon voisi tehdä valosyvennyksen, josta valo saadaan peilin eteen. Syvennyksestä tehdään sen verran leveä, että valokiila saadaan ulottumaan peilin edessä seisovan kasvoille.

Kellarin ja 1. kerroksen vessojen materiaalivalinnat tulee todennäköisesti olemaan yhteneväiset. Tehostelaataksi haluaisin löytää jotain spesiaalia. Värisävy sillä voisi olla suhteellisen tummahko harmaa jota valkoiseksi maalatut seinät raikastavat. Lattiaan jotain mustavalkoista laattayhdistelmää. Nämä tilat ovat kaikista eniten epäselviä mielessäni ja haluan tarkoituksella jättääkin tilaa inspiroitumiselle kunnes pääsen laattaliikkeisiin.

Pojan kylpyhuoneeseen tulee astetta tummempi sävymaailma. Tehosteena käytetään mustaa mikrosementtiä. Lattiaan tulee mattamusta laatta mustalla saumalla, joka voisi olla joko ihan pientä mosaiikkia tai muodoltaan nyt niin suosittu kuusikulmainen. Myös hana ja suihkusetti ovat mattamustat. Mustan rinnalle valkoista mikrosementtiä tai maalia.

Vanhempien kylpyhuoneeseen toivon raikasta ja valoisaa yleisilmettä, joten pinnat tulevat olemaan pitkälti valkoiset. Allastason taakse etsin jonkin kivan laatan tuomaan vähän ilmettä. Ehkäpä pyöreä pieni mosaiikki mustalla saumalla? Lattiaan tulee jonkinlainen valkoinen laatta jossa saisi myös olla ripaus mustaa.
Hanan ja suihkun valinta on vielä tekemättä. Asennusvessan telineen kotelo tehdään muista tiloista poiketen kattoon asti ja siihen integroidaan myös suihkun puolelle hylly shampoille.

Odotan innolla, että pääsen katsomaan mitä kaikkea hienoa laattaliikkeisiin on ilmestynyt sitten edellisen rakentamiskerran. On hyvinkin mahdollista, että jotain omia ajatuksia menee uusiksi kun löytyykin jotain hienoja ja ihan toisen tyyppisiä juttuja kuin mitä olen tähän asti mielessäni ajatellut. Mutta se ei haittaa, tämä pintamateriaalien valitseminen on mielestäni rakennusvaiheen yksi kiistaton kohokohta!

OPPITUNTI 5 ARKKITEHTI VAI TALOPAKETTI?

Tontin hankkimisen jälkeen seuraavaksi vuorossa on talon suunnittelu. Oikeastaan minkään kanssa ei pääse hankkeessa eteenpäin ennen kuin on jonkinlaiset piirustukset talosta olemassa. Etenemistapoja on kaksi: Palkataan joku suunnittelemaan talo tai valitaan valmiiksi suunniteltu talopaketti. Se kumpi tapa on järkevin riippuu osittain talon runkomateriaalista ja osittain omista toiveista. Halutaanko juuri itselle yksilöllisesti suunniteltu talo vai valitaanko talopaketeista sopivin malli. Runkomateriaaleilla on se eroavaisuus, että puutalopuolella talotoimittajilla on valmiita talomalleja, jotka saa tilattua valmiina pakettina kun taas kivitalopuolella palkataan yleensä arkkitehti piirtämään talo. Monilla kivitalotoimittajilla on kyllä omat mallistonsa, mutta heillä ei ole talon "sisällä" piirtäjiä, joten piirustusten tekoa varten palkataan oma suunnittelija. Talomallit toimivat siis kivitalopuolella enemmänkin ideapohjina.

Puutaloista suurin osa tehdään nykyään ns. talopaketteina. Talomallistoista löytyy paljon erilaisia ja erityyppisille tonteille suunniteltuja ratkaisuja. Talomallit ovat yleensä hyvin suunniteltuja ja mietittyjä kokonaisuuksia. Talotoimittajat tekevät malleihin myös muutoksia asiakkaan toiveiden mukaan. Toimittajasta on kiinni kuinka isoja muutoksia on mahdollista tehdä, että se vielä pystytään toteuttamaan heidän tuotannollaan. Jos joku malli tuntuu itselle sopivalta pienillä viilauksilla niin silloin arkkitehdin palkkaaminen voi olla turhaa. Toimittajat kyllä tarjoavat isompienkin muutosten suunnittelun "kaupan päälle" jolloin saadaan helposti vaikutelma, että arkkitehdin suunnittelun saa ilmaiseksi. Tässä on kuitenkin muutamia huomionarvoisia seikkoja. Suunnittelua ei todellisuudessa saa ilmaiseksi vaan se on sisällytetty paketin hintaan. Esimerkiksi niissä tapauksissa kun tilaajan oma suunnittelija on piirtänyt lupakuvat, paketin hinnasta on hyvitetty suunnittelun osuus. Yksi ongelmakohta on se, että talotehtaan piirtäjät eivät koskaan käy tontilla tutustumassa siihen, jolloin suunnittelussa ei huomioida juuri kyseisen tontin ominaisuuksia mikä on mielestäni tärkeä osa suunnittelun kannalta. Toinen ongelma liittyy talotoimittajien käyttämien suunnittelijoiden ammattitaitoon. Talotoimittajien piirtäjät ovat hyvin harvoin arkkitehtejä tai rakennusarkkitehtejä vaan koulutus on monesti jotain muuta. Rakennuslupavaiheessa kun talotehtaan pitää nimetä kohteen arkkitehtisuunnittelija, useissa tapauksissa piirustuksiin laittaa nimensä joku muu kuin se henkilö, joka piirustukset on tehnyt. Näin yksinkertaisesti siitä syystä, että talon piirtäneen henkilön pätevyys ei riitä määräysten mukaisesti kohteen arkkitehtisuunnittelijaksi. Lisäksi toimintatapa talotehtaan piirtäjän kanssa on hyvin erilainen kuin erillisen suunnittelijan kanssa. Itse palkatun arkkitehdin kanssa asiakkaan toiveet käydään läpi ja arkkitehti piirtää niiden pohjalta ehdotuksen. Talotoimittajan piirtäjä taas piirtää asiakkaan toiveet puhtaaksi eli käytännössä suunnittelijana toimiikin osittain rakennuttaja itse. Piirtäjä ei useinkaan ota kantaa tai ei ole pätevä arvioimaan, tuleeko asiakkaan toiveista järkevä kokonaisuus. Poikkeuksiakin toki löytyy, jotkut talotoimittajat satsaavat suunnittelun laatuun enemmän ja suunnittelijat ovat oikeasti päteviä. Ongelmana vaan on se, että asiakkaalla ei yleensä ole tietoa juuri oman talon suunnittelijan pätevyydestä kuin vasta rakennuslupaa jätettäessä ellei asiaa tule selvittäneeksi ajoissa.

Pääsuunnittelijan roolissa vastaani tulee valitettavan usein huonosti suunniteltuja talomalleista muokattuja kohteita ja räikeimmissä tapauksissa talotoimittajan suunnittelijoista ei löydy yhtäkään pätevää suunnittelijaa rakennuslupaa varten vaan arkkitehtisuunnittelijaksi on jouduttu nimeämään esimerkiksi pääsuunnittelija, joka ei siis ole ollut ollenkaan mukana talon suunnittelussa. Pääsuunnittelija voi toki nostaa esiin suunnitelmien mahdolliset heikkoudet, mutta pääsuunnittelijan rooliin ei kuulu suunnitella taloa uudestaan. Itse kerron aina pääsuunnittelijana oman mielipiteeni suunnitelmista, koska mielestäni huonosti suunniteltuja taloja ei pidä rakentaa. Talon rakentaminen on suuri rahallinen satsaus ja huonosti suunniteltuun taloon sitä ei kannata tehdä.

Talopakettikohteessa arkkitehtia voi halutessaan käyttää myös vain tonttiluonnosten tekemiseen ja arvioimaan eri talomallien sopivuutta tontille. Monesti rakennusten ja toimintojen sijoitukselle tontille on useita vaihtoehtoja ja arkkitehti voi piirtää erilaisia versioita, joista on sitten helppo valita eniten miellyttävä ratkaisu.

Mikäli tontti on haasteellinen tai talomalleista ei yksinkertaisesti löydy pienillä viilauksilla sopivaa ratkaisua, mielestäni talopakettiakin käytettäessä ainoa oikea vaihtoehto on palkata erikseen arkkitehti. Omilla luonnospiirustuksilla voi sitten kilpailuttaa eri talotoimittajat. Tällaisessa tapauksessa arkkitehti piirtää yleensä ainoastaan luonnospiirustukset ja talotehtaan piirtäjät jatkavat sitten siitä eteenpäin. Arkkitehdin tekemät luonnokset maksavat n.2000-3000€ joten aika pienellä satsauksella saa juuri omiin tarpeisiin kunnolla suunnitellun kokonaisuuden ja suunnittelijankin pääsee valitsemaan itse. Tällaisella toimintatavalla saa myös rahallista etua kilpailutusvaiheessa kun samoilla piirustuksilla voidaan kilpailuttaa useampia toimittajia ja tarjoukset saadaan samalle viivalle ja talotoimittajien tarjoukset kilpailemaan toisiaan vastaan. Tällainen toimintapa sopii myös hankkeisiin, joissa ei luonnosvaiheessa vielä tiedetä tehdäänkö talo puusta vai harkosta. Monesti päätös on sidoksissa rakennuskustannuksiin ja omilla luonnospiirustuksilla on helppo kilpailuttaa molempien toimittajia.

 

Puutalo voidaan toteuttaa myös pitkästä tavarasta paikan päällä tehtynä. Nykyään näitä vaan näkee harmillisen vähän. Paikan päällä tehdyissä puutaloissa pystytään toteuttamaan yksilöllisempiä ratkaisuja sekä suurten linjojen että yksityiskohtien osalta. Nämä kohteet vaativat aina arkkitehdin palkkaamisen ja arkkitehti tekee luonnospiirustusten lisäksi rakennuslupa- ja työpiirustukset.

Kivitalopuolella yleinen käytäntö on palkata arkkitehti tekemään yksilölliset suunnitelmat. Arkkitehdin voi etsiä itse esimerkiksi kyselemällä jo rakentaneilta suosituksia, katselemalla netistä eri toimistojen sivustoja tai talotoimittajilta voi pyytää sopivien arkkitehtien kontakteja. Kivitalotoimittajien yhteistyökumppanien verkostoista löytyy kokeneita ja kyseisen rakennusmateriaalin hyvin tuntevia suunnittelijoita.

Arkkitehdin kanssa kannattaa aina tavata henkilökohtaisesti ennen valintaa, jolloin pystyy arvioimaan löytyykö yhteinen sävel suunnittelijan kanssa. Kannattaa myös perehtyä arkkitehdin aiemmin suunnittelemiin kohteisiin nähdäkseen onko tyyli omaa makua miellyttävä. Talot toki suunnitellaan aina tapauskohtaisesti ja asiakkaan toiveiden mukaan, mutta kyllä arkkitehdin kädenjälki niissä aina jollain tavalla näkyy.

 

JULKISIVUT

Tässä meidän talon julkisivut. Kuvat on otettu 3d-mallista kun näistä näkee paremmin talon hahmon ja värimaailman kuin perusjulkisivukuvista.


JULKISIVU LÄNTEEN

JULKISIVU POHJOISEEN (MERELLE)

JULKISIVU ITÄÄN

JULKISIVU ETELÄÄN (PÄÄSISÄÄNKÄYNTI)

Julkisivut tulee olemaan valkoiseksi rapattuja kahden ylimmän kerroksen osalta, kellarikerros rapataan grafiitin harmaaksi eli lähes mustaksi, jolloin talo maisemoituu paremmin rinteeseen eikä näytä meren suunnalta kolmekerroksiselta. Sokkelit tulevat olemaan myös tuota samaa grafiitinharmaata. Parvekkeiden alakatot tehdään myös rapattuina, joka tukee tämän talon arkkitehtuuria paremmin kuin perinteinen harvalaudoitus.

Ikkunoiden puitteet ja ovet ovat vaalean harmaat RR21. Pääoven ja sen viereisen ikkunan karmien väri on vielä pohdinnan alla, todennäköisesti se tulee olemaan musta. Suuret ikkunat ja parvekkeen liukuovi ovat alumiinirakenteiset, muut ovat puu-alumiini-ikkunoita.

Katto on ns. piilotasakatto 3d-mallista poiketen eli lape kallistaa itään ja muilla sivuilla maskiharkko nousee katon pintaa ylemmäs ja peittää katon siis näkyvistä. Katemateriaalina meillä on huopa katon loivuudesta johtuen.

Parvekkeen lasikaiteet, lasitukset ja lasikatto ovat kirkasta lasia. Parvekkeen lasikattoa tukemaan tulee valkoiset teräsprofiilit. Kaiteet tehdään Steel Pron (tai vastaavalla) kaiteella, jossa on tukirakenteena ainoastaan alaosassa metallilista, johon lasit kiinnittyvät. Parvekelasitus tehdään niin, että lasit on lattiasta kattoon ja ne liukuvat kaiteen edessä lattialla eikä kaiteen päällä kuten normaalisti. Kaiteen päällä liukuessaan ne vaatisivat kaiteen päälle jämäkän tuen emmekä halua kaiteen päälle mitään muuta kuin pienen listan. Näin kaide on mahdollisimman huomaamaton eikä näkymien edessä ole vaaka- tai pystyelementtejä. Eteläpuolen pikkuparvekkeen kaide tulee harkosta, jolloin se antaa vähän näkösuojaa parvekkeelle ja sen takana olevalle vaatehuoneelle.

HARKKOJEN LADONTAA + VIIME HETKEN MUUTOKSIA SUUNNITELMIIN

Tällä viikolla on kyllä homma pyörähtänyt työmaalla vauhdilla eteenpäin, kellarin ulkoseinistä on ladottu lähes puolet! Ei voi ainakaan työmaalla valitella huonoja työskentelyolosuhteita, liekö nämä ihanat ilmat saaneet "pojat" tällaiseen vimmaan?

Itse olen kunnostautunut tekemällä muutaman muutoksen suunnitelmiin mieheni suureksi iloksi. Kellarin pohjaa viilasin niin, että pesuhuoneeseen otettiin vähän enemmän tilaa tv-huoneen kustannuksella. Muutos poiki 20cm kavennuksen tv-tilan ikkunaan ja pesuhuoneen ovi vastaavasti leventyi 20cm:llä. Kulku saunaosastolle siirtyi pukutilan sivulle, jolloin tv-tilaan saadaan enemmän ehjää seinää. Luonnollisesti muutos pitää päivittää myös rakennesuunnitelmiin, joten lisää työtä rakennesuunnittelijalle (= miehelleni). Tässä uusi kellarin pohja muutosten jälkeen.

Lisäksi olen jo pitkään soutanut ja huovannut keittiön ikkunan kanssa ja nyt tein lopullisen? päätöksen sen suhteen ja suunnitelmat siis muuttuivat myös sen osalta. Tiskialtaan takana oleva pystyikkuna muuttui koko takaseinän tason levyiseksi vaakaikkunaksi. Ikkuna ei ole sellainen matala kaapistojen välissä oleva nauha mitä nykyään tehdään paljon vaan 800mm korkea ja 200mm tason yläpuolelta lähtevä, jolloin ikkunasta näkee ulos kumartumatta. Tässä päivitetty 2. kerroksen pohja.

Pystyn niin samaistumaan Kanadalaisen "Love it or list it"-ohjelman juontajan Jillianin fiiliksiin kun hän viime viikolla tuskaili miten uskaltaa kertoa miehelleen (joka myös rakentaa heidän taloaan) muuttavansa edellisenä päivänä muuttamaansa asian takaisin toissapäivän tilanteeksi...

Meillä muutoksia on tehty enemmänkin rakennusluvan saamisen jälkeen ja olen varmistanut lupakäsittelijältä, että muutosten kanssa voi jatkaa eteenpäin ja tieto on mennyt myös rakennustarkastajalle. Varsinainen rakennusajan muutoslupa (RAM) haetaan sitten lopuksi, jolloin saadaan kaikki muutokset hoiduttua yhdellä kertaa. Muutoksia tehdessä pitää siis aina muistaa varmistaa pääsuunnittelijalta, että muutos on ok vaikka kyse olisi pienestäkin muutoksesta. Jotkut muutokset ja varsinkin julkisivuihin liittyvät voivat vaatia rakennusvalvonnan hyväksynnän ja joskus jopa uuden naapurien kuulemisen. Parhaiten muutoksen vaatimat selvitykset ja toimenpiteet pystyy arvioimaan pääsuunnittelija.

OPPITUNTI 4 TONTIN VALINTA

Tonttia etsiessä mennään usein aika fiilispohjalta. Tontin täytyy säväyttää jollakin tavalla ja siitä pitää tulla sellainen tunne, että tähän minä haluan majani pystyttää. Tonttia valitessa on kuitenkin hyvä huomioida fiiliksen lisäksi myös käytännön asioita ennen ostopäätöstä.

 

SIJAINTI

Asunnon ostamisessa yksi oleellisimmista asioista on sijainti ja sama pätee tontin suhteen. Sijaintiin liittyviin asioihin ei pysty itse mitenkään vaikuttamaan myöhemmin.

Oleellista on toki, että uskoo itse viihtyvänsä hyvin alueella ja sen tarjoamat ominaisuudet sopivat omaan elämäntilanteeseen. 

Jokapäiväiset kulkumatkat kodin ja työn välillä on merkittävä asia. Pitkät työmatkat vievät paljon aikaa ja aiheuttavat tietysti matkakustannuksia. Kauempaa saa yleensä tontin edullisemmin, mutta jos matkakustannukset nostavat kuukausimenoja huomattavasti niin on hyvä laskeskella onko edullinen tontti loppupelissä sitten kuitenkaan niin edullinen. Ja jos työmatkaan kuluu joka päivä 2 tuntia niin joku arvo vapaa-ajallakin tietysti on vaikka sitä ei rahassa pystykään mittaamaan.

Sijainnilla on myös erittäin suuri merkitys talon jälleenmyyntiarvoon. Sama talo Espoossa voi olla myyntitilanteessa 200000€ arvokkaampi kuin esimerkiksi Karkkilassa.

Maantieteellisen sijainnin lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota lähiympäristön negatiivisiin asioihin kuten isoihin teihin ja muihin häiriötä aiheuttaviin asioihin. On hyvä huomioida, että vaikka itseä liikenteen melu ei häiritsisi, talon myynnin yhteydessä ostajat eivät ajattele samalla tavalla. Kiinteistöjen myyntitilanteessa suurin osa mahdollisista ostajakandidaateista karsiutuu pois jos talon lähellä sijaitsee vilkkaasti liikennöity tie. Luonnollisesti potentiaalisten ostajien määrän vähentyminen vaikuttaa myyntihintaan.

 

KAAVAMÄÄRÄYKSET

Kaavamääräykset sanelevat mitä tontille saa rakentaa. Määräyksiin voi rakennusvalvontaviranomainen myöntää pieniä poikkeuksia, mutta esimerkiksi 1-kerroksiseksi kaavoitetulle alueelle on yleensä turha kuvitellakaan rakentavansa 2-kerroksista taloa. Rakennusvalvontaviranomaiselta voi toki tiedustella alustavaa kantaa johonkin poikkeamaan, mutta 100% varmuutta asiaan ei saa ennen kuin vasta lupakäsittelyn myötä. Kaavamääräykset ovat laillisilta perusteiltaan niin vahvoja, että vaikka lupaviranomainen olisi valmis jonkun poikkeaman hyväksymään, naapurin valitus voi estää poikkeaman saamisen. Jos yksikin naapuri tekee asiasta huomautuksen lupakäsittelyn yhteydessä, rakennusvalvontaviranomainen ei yleensä luvita poikkeamaa, koska myöhemmissä oikeusportaissa kaavamääräys on niin vahva peruste, että valitus yleensä menee läpi.

Kaavojen sitovuudessa on alueellisia eroja ja kaavan iällä on myös merkitystä sen sitovuutta arvioidessa. Mitä uudempi kaava, sitä sitovampi se on. Vanhoissa kaavoissa on yleensä vähemmän määräyksiä ja poikkeamia on joiltain osin helpompi saada, koska rakennustavat ovat muuttuneet kaavan valmistumisen ajoista.

Asemakaavassa voidaan määritellä esimerkiksi seuraavanlaisia asioita:

• Kerrosluku. Yleensä kaavassa määritellään aina minkä korkuisia taloja alueelle saa rakentaa. Kerrosluvun lisäksi voi talon maksimikorkeus olla ilmoitettuna mittana. Esimerkiksi Helsingin vanhoilla omakotitaloalueilla korkeus on määritelty hyvin maltilliseksi, jotta uudet talot noudattelevat jo rakennettujen talojen mittasuhteita. Maksimikorkeus voi olla esimerkiksi 7m, jolla saa hyvin tehtyä normaaleilla huonekorkeuksilla olevan 2-kerroksisen talon harjakatolla, mutta pulpettikaton kanssa tulee hankaluuksia keskikorkeuden laskentatavasta johtuen (keskikorkeus lasketaan nykyisen maanpinnan ja seinän ja vesikaton leikkauspinnan välisestä erosta ja pulpettikatolla ylempi räystäs nostaa keskikorkeutta). Kerroslukuun voidaan kaavassa vaikuttaa  myös ns. peittoalamääräyksellä. Annettua rakennusoikeutta ei saa mahtumaan 1-kerroksiseen taloon jos peittoala on pienempi kuin sallittu rakennusoikeus.
• Rakennusoikeus. Tontille sallittu rakennusoikeus voidaan määritellä tehokkuusluvulla (e=0,20) tai lukuna (esim. 250m²). Rakennusoikeus määrittelee tontille rakennettavan talon maksimialan. Yleisesti ottaen tuo on nimenomaan maksimi eikä siihen sallita minkäänlaista ylitystä. Joitain poikkeuksia kuitenkin on. Mm. Helsingissä rakennusoikeuteen saa 5m² lisää rakentamalla esteettömän talon. Vantaalla taas joillain alueilla rakennusoikeutta on mahdollista ylittää maksimissaan 10% hakemalla poikkeamista rakennusluvan yhteydessä. Lisätilaa on mahdollista saada rakentamalla tiloja, joita ei lasketa rakennusoikeuteen kuten kellaria (mikäli kaava tai tontin ominaisuudet eivät sitä estä) tai hyödyntämällä alle 160cm korkeiden tilojen käyttöä. Lisäksi kaava voi mahdollistaa lisäkerrosalaa esimerkiksi autosuojaa tai talousrakennusta varten. Autosuojan kuluttama rakennusoikeus vaihtelee kunnittain. Helsingissä sekä autotalli että -katos lasketaan rakennusoikeuteen ellei kaavassa ole muunlaista mainintaa. Mikäli sille ei kaavassa ole annettu lisärakennusoikeutta, lasketaan ne siis varsinaiseen rakennusoikeuteen. Espoossa autokatosta ei yleensä lasketa rakennusoikeuteen, ainoastaan talli lasketaan kerrosalaan. Rakennusoikeuteen lasketaan ulkoseinistä 250mm, jolloin varsinainen hyötyala eli huoneistoala on n. 10% pienempi.
• Ulkonäölliset asiat. Kaavassa voidaan määrätä kattokaltevuus,- muoto ja -materiaali. Jos kaava määrää harjakaton niin oletuksena on silloin, ettei muunlaisia kattomuotoja voi tuolle alueelle tehdä. Näissä on kuitenkin hirveän suuria alueellisia eroja kuinka tarkasti määräyksistä pidetään kiinni. Parhaiten tästä saa osviittaa kun katselee alueelle jo rakennettuja taloja. Jos kaikissa on harjakatto niin siitä voi päätellä, että muita kattomuotoja tuskin sallitaan. Kaava voi myös määrätä julkisivumateriaalin tai -värin. Jos kaava määrää puujulkisivun, kivitalon rakentajan kannattaa ehkä unohtaa kyseinen tontti ellei sitten halua vuorata kivitaloaan puulla. Kaavamääräysten lisäksi lupakäsittelijät arvioivat myös rakennuksen soveltuvuutta kyseiselle alueelle. Eli vaikka kaavassa ei olisi mitään mainintaa ulkonäöllisistä seikoista, voi lupakäsittelijä vaatia sopeuttamaan talon ulkonäöllisesti olemassa olevaan rakennuskantaan. Selkeälle rintamamiestaloalueelle voi olla hankala saada lupaa modernille pulpettikattoiselle talolle vaikkei kaavassa olisi mitään ulkonäköön liittyviä määräyksiä.
• Rakentamistapaohje. Kaavan lisäksi alueella voi olla lisäksi rakentamistapaohje. Se määrittelee kaavaa tarkemmin kaavoittajan periaatteita alueelle. Rakentamistapaohje ei ole niin määräävää ja vahva kuin kaava, mutta voi silti sanella alueelle rakennettavien talojen ja ympäristön ominaisuuksia.
• Osayleiskaava. Kaikilla tonteilla ei ole vielä asemakaavaa. Silloin rakentamista säätelee osayleiskaava. Rakentamista varten tarvitaan silloin suunnittelutarveratkaisu, jolla määritetään mitä tilalle saa rakentaa. Monesti tuo on myytävälle tontille jo haettu valmiiksi, mutta mikäli sitä ei ole, ostaja hoitaa sen hakemisen. Siinä tapauksessa kaupasta kannattaa tehdä ehdollinen eli mikäli rakentamislupaa ei saada, kauppa peruuntuu automaattisesti.

Mikäli kiinnostavalla tontilla on kaavamääräyksiä, joista halutaan poiketa, kannattaa aina olla yhteydessä suoraan kyseisen alueen lupakäsittelijään ja selvittää alustavaa kantaa mahdollisiin poikkeamiin. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että kanta on hyvin alustava mikäli sellaisen nyt ylipäänsä onnistuu saamaan.

 

MAAPERÄ

 

Tontin maaperällä on vaikutusta perustamistapaan ja pihan olosuhteisiin. Karkeasti maaperät voidaan perustamistavan perusteella jaotella kolmeen ryhmään: kova maa (kuten moreeni), pehmeä maa (kuten savi) ja kallio. Kova maaperä mahdollistaa normaalin anturaperustuksen ja maanvaraisen laatan. Savimaalla joudutaan paaluttamaan ja rakentamaan alapohja kantavana tai tekemään massanvaihto. Kalliotontilla joudutaan yleensä louhimaan.

Perustamistavalla on suuri merkitys kustannuksiin. Kustannuksia syntyy eniten paaluttamisesta ja louhinnasta. Joskus joudutaan jopa tekemään molempia ja se on luonnollisesti se kallein vaihtoehto. Mikäli budjetti on tiukka, paras tontti maaperän perusteella on moreeni.

Useimmiten myytäville tonteille ei ole tehty maaperätutkimusta, joten tässä ollaan pitkälti silmämääräisten havaintojen varassa. Kaupungilta voi saada suuntaa antavan maaperäkartan, mutta maaperä voi todellisuudessa vaihdella paljonkin kartasta. Kalliotontti on tietysti helppo havaita, muiden osalta arviointi onkin haasteellisempaa. Kasvillisuudesta voi saada viitteitä arviointiin. Jos tontilla kasvaa kosteassa maaperässä viihtyviä kasveja kuten pajuja, viittaa se pehmeään maaperään. Yleensä vanhoilla pellonpohjatonteilla on aina savimaata. Jos taas tontilla kasvaa puita, jotka eivät viihdy kosteassa kuten esimerkiksi mäntyä ja maasto on muutenkin kuivan oloista, on todennäköisempää, että tontilla on kova maaperä.

Maaperän lisäksi rakentamiseen saattaa vaikuttaa pohjaveden korkeus. Kaikki rakenteet pitää saada pohjavesitason yläpuolelle ja jos pohjavesi on lähellä maanpintaa, voi se estää kellarin rakentamisen. Mikäli kellari on ehdottomasti toiveissa, tulee pohjaveden tasosta saada varmuus. Silmämääräistä arviota varten voi tutkia lähialueen talojen ratkaisuja. Mikäli suurin piirtein samalla korkeusasemalla sijaitseviin suhteellisen uusiin taloihin on tehty kellareita, on se todennäköisesti mahdollista kyseisellekin tontille. Pihakaivojen vedenpinnasta voi myös tehdä päätelmiä pohjaveden korkeudesta. Mikäli veden pinta on lähellä maanpintaa, on pohjavesikin silloin yleensä korkealla.

Jos maaperästä halutaan saada varmuus ennen ostopäätöstä, tulee tontille teettää maaperätutkimus. Mikäli on tarkoitus rakentaa kellari, kannattaa tutkimuksen yhteydessä tilata myös pohjavesiputken asennus, jolla pohjaveden tasosta saadaan varmuus. Tämän tutkimuksen myös rakennusvalvonta vaatii kellarillisissa taloissa lupakäsittelyn yhteydessä.

Talon rakentamisen lisäksi maaperä vaikuttaa tulevan pihan kasvillisuusolosuhteisiin. Kalliotontille ei saa isoa nurmipihaa (tai ainakaan se ei ole järkevää) ja kostealle tontille taas japanilainen kuiva puutarha ei ole hyvä valinta. Luontevin ratkaisu on aina pihatyyppi, joka sulautuu alueen luonnolliseen kasvillisuuteen.

 

MAASTONMUOTO

 

Tasamaan tontti ja rinnetontti tarkoittavat erilaisia ratkaisuja talon suhteen. Talo pitäisi aina suunnitella tontin maastonmuotojen mukaan eikä päinvastoin. Mikäli haaveillaan rinneratkaisusta, tasamaan tontille ei saa sellaista. Tai saa toki muokkaamalla tontille kummun, mutta luonnollisen näköiseen ratkaisuun sillä ei päästä eikä ainakaan kaavatonteilla rakennusvalvonnaltakaan saa siunausta tällaiselle ratkaisulle.

Rinnetontille taas ei istu luontevasti tasamaan ratkaisu. Lattiakoron ollessa ylärinteen puolella hieman maanpintaa ylempänä, nousee se alarinteen puolella maasta yhtä paljon kuin rinne talon matkalla laskee. Korkoero pitäisi siis huomioida porrastamalla pohjaratkaisua. Jos rinteen jyrkkyys on suurin piirtein kerroksen verran talon mitalla, voi alarinteen puolelle tehdä talon alle autokatosta tai asuintilaa/kellaria, mutta silloinhan ei kyse olekaan enää tasamaan ratkaisusta. Molemmille tonteille löytyy hyviä ratkaisuja, mutta tontin maastonmuotojen on hyvä tukea toivottua taloratkaisua.

 

ILMANSUUNNAT

 

Ilmansuunnilla on suuri vaikutus tontin viihtyisyyteen ja ne myös sanelevat rakennusten sijoittelua tontille. Oleskelupiha ja terassit pyritään yleensä suuntaamaan etelään tai länteen, jolloin auringonpaisteesta voidaan nauttia silloin kun kotona eniten ollaan. Rinnetonttien osalta ihanteellisimpia ovat etelään tai länteen laskevat rinteet, koska ne ovat valoisampia ja lämpimämpiä kuin itä- ja pohjoisrinteessä sijaitsevat.

Ilmansuuntia huomioidessa oleellisia asioita on tontin sisäänajon ja tonttikadun suunta ja ne osaltaan vaikuttavat rakennusten ja pihatoimintojen sijoitteluun. Mikäli esimerkiksi toivotaan terassia etelään ja talon rauhallisemmalle puolelle, on se mahdoton yhtälö mikäli katu sijaitsee tontin eteläpuolella. Ideaalitilanteessa tie ja tontin sisääntulo on tontin pohjois- tai itäreunalta, jolloin oleskelupihaksi muodostuu luontevasti rauhallinen etelä-/länsipuoli. Rakennusten ja niiden sijoituksen hyvällä suunnittelulla pystytään kuitenkin yleensä muodostamaan rauhallista ja aurinkoista oleskelupihaa myös ilmansuunniltaan vähemmän ihanteellisille tonteille.

Tontin olosuhteisiin voi vaikuttaa myös tontin etelä- tai länsipuolella olevat varjostavat elementit. Jos siellä kasvaa esimerkiksi suuria puita tai on korkeita rakennuksia, voi tontti olla varsinkin iltapäivästä ja illasta hyvinkin varjoinen kun auringon tulokulma madaltuu. Auringon kiertoa tontilla on hyvä käydä katsomassa eri kellonaikoihin, jolloin pystyy näkemään kuinka paljon tontin ulkopuoliset asiat varjostavat.

 

Tosiasiahan on se, että harvat tontit ovat kaikilta olosuhteiltaan ideaaleja ja oleellista on tiedostaa tontin mahdolliset huonot puolet. Ikävä kyllä näin ei ole aina. Työssäni minulle on tullut vastaan monia ihmisiä, jotka eivät ole ymmärtäneet tonttia ostaessaan sen rajoitteita. Asiakkaanani on ollut ihmisiä, jotka ovat ostaneet tontin, jolle ei saanut rakentaa heidän haluamaansa 2-kerroksista ratkaisua. Yksi perhe ei ollut ymmärtänyt, ettei heidän toivomansa kokoinen talo mahdu tontin rakennusoikeuteen ja yksi ei saanut rakentaa haluamaansa modernia kivitaloa suojellulle pientaloalueelle. Moni on joutunut luopumaan kellarista pohjaveden korkeuden takia. Osassa tapauksista tontille on sitten suunniteltu alkuperäisistä toiveista poikkeava talo, mutta ikävimpiä ovat olleet ne tapaukset, joissa tontti on laitettu myyntiin, kun on selvinnyt ,ettei tontille yksinkertaisesti voi rakentaa sitä taloa mistä on unelmoitu.

ANTURAT VALETTU

Työmaalla on saavutettu seuraava etappi, anturat on nimittäin valettu! Tässä välissä tehtiin tietysti pohjat valmiiksi ja salaojat on piilotettu soraan, tarkastuskaivotkin törröttävät hauskasti tuolla pystyssä.

Talo jatkuu ylempien kerrosten osalta vielä hiukan oikeassa reunassa näkyvän kallion päälle, joten sen osan perustukset tehdään sitten kun kellarin seinät on pystyssä ja maatäytöt tehty.
Tulevien pumppaamojen kohdalle ei terassien muurien perustuksia pystytty vielä tekemään, koska siinä ammottaa iso veden täyttämä monttu. Jäte- ja huleveden pumppaamot odottavat vielä asentamistaan, koska joudumme odottamaan HSY:n liitoksen tekemistä 5 viikkoa aiemmin luvatun kahden sijaan. Eli tilatkaa liitostyö ajoissa! HSY:llä on myös liitoskohtalausunnoissa nyt peräti 3 kuukauden jonot, joten sekin kannattaa tilata heti tonttikauppojen jälkeen. Itse ihmettelen kyllä suuresti miten HSY voi hoitaa asioita tällä tyylillä. Eikö sinne pitäisi palkata lisää porukkaa töihin jos nykyinen henkilöstö ei suoriudu töistä edes kohtuullisessa ajassa. 3 kuukautta yhdestä lausunnosta ei ole kohtuullista!

En tietysti malttanut olla jättämättä puumerkkiä valuun...

Eilen saapui myös ensimmäinen lasti harkkoja ja tänään alkaa seinät nousemaan. Jännitys alkaa tiivistymään kun nyt oikeasti pitää olla varma mitä upotuksia ulkoseiniin pitää tehdä ja mihin kohtaan ja mille korkeudelle. Oikeasti olen välillä lähes paniikinomaisissa tunnelmissa ja tarkastan eri suunnitelmia moneen kertaan, että olenkohan nyt ottanut huomioon kaiken???  En ollenkaan muista, että edellisen talon kanssa olisi ollut tällaisia fiiliksiä. Perfektionismi on siis selkeästi vaan pahentunut vuosien varrella...